Toisin kuin toivomme, Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola ei vie meitä jännittävään luolaan, jossa hän James Bond -elokuvien varustekehittelijän Q:n tavoin testaisi uusia aseita. Tapaamme tavallisessa kokoushuoneessa Pääesikunnassa.
Kosola kertoo tekevänsä työtään paljolti päätteen ääressä kahvikuppi kädessä.
– Minulle on annettu unilukkarin rooli. Olen ärhäkkäkin kertomaan, että nyt asioita voisi tehdä toisinkin. Tutkimme tulevaisuutta 15–30 vuotta eteenpäin. Tuleeko horisontin takaa joku uusi asia, johon osaaminen pitää luoda kymmenen vuotta etukäteen.
Kosola puhuu nyt siitä, mitä Ukrainassa käytävä sota opettaa sotatekniikan ja sodankäynnin kehityksestä.
Hän kertoo heti aluksi hämmästyttävän asian. Ukrainasta tulleiden arvioiden mukaan drooneilla eli pienillä ilma-aluksilla on aiheutettu jopa puolet sodan miehistötappioista.
– Hämmästyksen aihe on, kuinka nopeasti sodan kuva on siinä mielessä muuttunut.
Tässä jutussa Puolustusvoimien tutkimusjohtaja kertoo kuusi oppia uudesta sodankäynnistä:
1. Roboteilla käytävässä sodassa mennään kiinni viholliseen
Nyt on käynnissä jopa yhtä raju sotatekniikan kehitys kuin toisen maailmansodan aikana, Kosola arvioi. Maailmansodan alkaessa 1939 käytettiin osin vielä puurakenteisia ja kangaspäällysteisiä lentokoneita.
Sotatekniikan kehitys on kulkenut pitkään siihen suuntaan, että on luotu yhä suurempia, kalliimpia ja kauemmas ampuvia asejärjestelmiä, kuten ohjuksia.
Nyt kehityksen kärjessä ovat pienet ja edulliset robotit, kuten droonit. Ne eivät ole sinällään uutta, mutta pian jo kolme vuotta kestänyt sota Ukrainassa on kiihdyttänyt rajusti kehitystä.
Drooneja ja muita aserobotteja voidaan käyttää melkeinpä missä tahansa ilman ihmisen välitöntä läsnäoloa.
– Ei otetakaan etäisyyttä vastustajaan, vaan mennään ihan kiinni, Kosola sanoo.
Näin Kosola kuvaa uutta sodankäyntiä videolla:
Kosolan mukaan aserobotit mullistavat käsitystä sodankäynnistä. Rintamalla tarvitaan aiempaa vähemmän sotilaita ja esimerkiksi perinteisen panssarivaunudivisioonan aika voi olla ohi, hän visioi.
2. Sota ”kaikkiallistuu”, kun robotit hääräävät rintaman takana
Tutkimusjohtaja sanoo keksivänsä mielellään uutta sodankäyntiä kuvaavia termejä. Nyt hän puhuu sodan ”kaikkiallistumisesta”.
– Yritän saada ihmisiä huomaamaan, että sota on koko ajan kokonaisvaltaisempaa. Perinteistä rintamaa ei ole enää vanhassa mielessä. Sodan uhka on läsnä kaikkialla ja koko ajan, Kosola sanoo.
Ukrainassa sotilaat ovat yhä kaivautuneet juoksuhautoihin, mutta samaan aikaan droonit operoivat tuhansien kilometrien päässä rintaman takana.
– Sodankäynti ulottuu ajallisesti ja paikallisesti huomattavasti entistä laajemmalle.
Pieniä robotteja voidaan sijoittaa jo rauhan aikana vastustajan maaperälle. Niiden operaatioiden kohteena voivat olla laajasti koko yhteiskunta, sen päättäjät ja arkipäivän elämisen edellytykset.
Kun aserobotit on liitetty matkapuhelinverkkoon, niitä operoivien ihmisten sijainnilla ei ole enää merkitystä.
– Taistelua Helsingistä voidaan käydä kahvilassa Amsterdamissa. Sotaa ei käydä enää yksin siinä pisteessä, jossa fyysinen räjähdys tapahtuu.
3. Sota voi ”humaanistua” ja tuottaa vähemmän ”oheisuhreja”
Kosola torjuu sen käsityksen, että koneiden kehittyessä ne alkaisivat itse päättää sodankäynnistä. Kyse ei ole siinä mielessä ”robottien sodasta”.
Näin Kosola kuvaa asiaa videolla:
Kosolan mukaan koneiden ja tekoälyn kehitys voi tehdä sodasta ”humaanimpaa”. Ihmisuhreja ja aineellista tuhoa voidaan välttää entistä enemmän.
Koneet voivat hoitaa operaatioita, joihin on aiemmin tarvittu sotilaita.
– Voin lähettää robotin rakennukseen edeltä ja se kertoo, mitä siellä on, Kosola kuvaa.
Uhreja ja muuta vahinkoa voidaan välttää myös, kun robotti ohjelmoidaan tuhoamaan vain tiettyjä sotilaallisia kohteita, kuten ohjusajoneuvoja.
Älykkäiden aseiden osumatarkkuus mahdollistaa niiden tuhovoiman pienentämisen, jolloin ne aiheuttavat vähemmän oheisvahinkoja.
Sodan mahdollisesta ”humanisoitumisesta” ei näy silti merkkejä Ukrainassa ja Gazassa, joissa on aiheutettu vanhaan tapaan paljon siviiliuhreja ja aineellista tuhoa.
Kosolan mukaan Gazassa se johtuu osin siitä, että Hamas on sijoittanut sodan etiikan vastaisesti sotilaskohteita siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin.
Venäjän Kosola taas kuvaa käyvän Ukrainassa ”pidäkkeetöntä sotaa”, jossa kaikkia kohteita väitetään laillisiksi.
4. Asetuotanto joukkoistuu, kun kuka vain voi tulostaa kranaatin pyrstön
Ukrainassa on nähty hätkähdyttävä uusi ilmiö: harrastelijat antavat ison panoksen asetuotantoon. Kosola puhuu joukkoistamisesta.
– Päiväkodin täti voi tulostaa 3D-tulostimella drooniin kranaatin pyrstön. Ohjelmistoa, osia, tuotekehitystä voi tehdä kuka tahansa, missä tahansa, hän kuvaa.
Drooneja tuotetaan Ukrainassa joukkoistamalla, koska kranaattitehtaita ei ole riittävästi ja koska uusia aseita on niin helppo tuottaa.
– Tykistökranaatin tuotantoa ei voi joukkoistaa, Kosola huomauttaa.
Kosolan mukaan merkittävä osa Ukrainan drooniaseista on tuotettu harrastelijavoimin. Niitä ei ole maksettu valtion budjetista ja hyväksytty sotavarusteeksi.
– Vapaaehtoisverkosto on rahoittanut, harrastelijat ovat tuottaneet 3D-tulostimella ja ne on viety matkalaukuissa kohteeseen.
Asetuotannon joukkoistamisessa on se ongelma, että taistelijan ja siviilin raja hämärtyy.
– Olet periaatteessa laillinen kohde, koska teet sotatarviketta, Kosola pohtii.
Näin Kosola kuvaa asiaa videolla:
5. Kognitiivisessa sodankäynnissä kaikki pitää paikkansa ja mikään ei pidä paikkansa
Ennen puhuttiin psykologisesta, nyt kognitiivisesta sodankäynnistä. Siitä ei ole Kosolan mukaan nähty vasta kuin alkua.
– Kognitio on laajempi asia kuin psykologia. Kognitio alkaa siitä, mitä ihminen havainnoi, Kosola kuvaa.
Kognitiivisen sodankäynnin tavoite ei ole tappaa, vaan vaikuttaa vastapuolen uskomuksiin, käsityksiin, päätöksentekoon, toimintaan, yhteenkuuluvuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Se voidaan tehdä esimerkiksi aistihavaintoja huijaamalla.
Tässäkään ei ole pohjimmiltaan mitään uutta.
– (Bernard) Montgomeryllä oli aikoinaan (Erwin) Rommelin kuva komentovaununsa seinällä. Hän katsoi sitä iltaisin kun joi teetä ja mietti, että mitähän tuo Aavikon kettu ajattelee.
Vastustajan ajatuksenjuoksun selvittämiseen ja siihen vaikuttamiseen on nyt vain entistä tehokkaammat konstit erityisesti älypuhelimen, sosiaalisen median ja tekoälyn avulla.
– Teknologia mahdollistaa hyvin tarkan profiilin tekemisen kaikista ihmisistä. Voidaan tehdä massamainen räätälöinti eli viesti joka on uskottava jokaiselle erikseen.
Videolla Kosola antaa esimerkin kognitiivisen sodankäynnin keinoista:
Kosola kertoo, miten kognitiivisen sodankäynnin keinoin voitaisiin pyrkiä iskemään esimerkiksi yhteiskunnan infrastruktuuriin:
– Voidaan soittaa vesilaitoksen huoltomiehelle, että avaapa se takaisinvirtausventtiili. Kun esimies soittaa, näyttää ja kuulostaa esimieheltä, niin minäpä avaan sen takaisinvirtausventtiilin.
Kosolan mukaan voidaan kysyä, onko Venäjä onnistunut kognitiivisella sodankäynnillä estämään Ukrainan oikea-aikaisen ja riittävän aseavun ja horjuttamaan länsimaiden halua auttaa Ukrainaa.
– Eli autat kyllä, mutta autat niin myöhään, että sillä on vähän merkitystä. Tai jossakin vaiheessa huomaat, että sinulla on omiakin ongelmia ja auttamisen halu loppuu.
6. Suomi tarvitsee droonistrategian
Onko sota Ukrainassa paljastanut jotain puutteita Suomen varustautumisessa?
Tutkimusjohtaja puhuu mieluummin haasteista kuin puutteista.
Suomi eivätkä juuri muutkaan maat muodosta ”kognitiviista tilannekuvaa”. Silloin vaikuttaminen voi jäädä huomaamatta, Kosola sanoo.
– Meillä pitäisi olla kyky olla läsnä kognitiivisessa ulottuvuudessa, liikkua ja vaikuttaa niin kuin maalla, merellä ja ilmassa.
Kosola olisi erityisen valppaana sen suhteen, miten teknologian kehitys mahdollistaa nopeasti erilaisten väärennösten tekemisen ja pääsyn ihmismieliin, silmiin ja korviin.
Suomi tarvitsee myös oman droonistrategian, tutkimusjohtaja sanoo.
Suomen pitäisi määritellä mitä teemme kriisitilanteessa ja mitä teknologioita tulisi olla itsellä hallussa. Drooneja tulisi alkaa tuottaa normaalioloissa.
– Pienellä volyymillä. Sitten jos kriisi tulee, niin lisätään kaasua.
Kosolan mukaan eduskunta on jo puuhaamassa kansallista droonistrategiaa.
– Toivon mukaan sellainen tulee lähiaikoina.