Yle kysyi asiantuntijoilta, millaisiin talouden kasvutoimiin hallituksen tulisi ryhtyä ensimmäisenä.
Päivi Lakka,
Linda Pelkonen
Suomen talous on jumittanut jo yli 15 vuotta lähes paikallaan. Kasvu on ollut tällä vaalikaudella odotettua heikompaa ja julkisuudessa huomion ovat vieneet hallituksen leikkaukset ja säästöt.
Ensi kevään puoliväliriihessä pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoisi voivansa kertoa myös siitä, miten Suomen kitulias kasvu saataisiin vauhtiin.
Orpo nimitti syyskuussa työryhmän, jolta odotetaan helmikuuhun mennessä keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Työryhmää johtaa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murto.
Suomi kukoistukseen veronkevennyksillä ?
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan hallituksen tulisi ryhtyä töihin heti, kun työryhmä on valmis ja kehysriihessä saadaan päätöksiä aikaiseksi.
Talouskasvu syntyy hitaasti ja toimet vaikuttavat usein viiveellä.
– Me olemme jumiutuneet sekä asenteissa että toiminnassa sellaiseen maailmaan, että Suomi ei oikein kunnolla kasva, ja meidän pitäisi herätä siitä horroksesta.
Tehokas herätyskello olisivatkin hänen mukaansa veronkevennykset, jotka tuovat investointeja ja uusia yrityksiä. Verotus on Kangasharjun mukaan nopein keino piristää talouskasvua.
– Jos me saisimme kokonaisvaltaisen paketin aikaiseksi verotuksessa pitkäaikaisten toimien lisäksi, niin me saisimme vielä Suomen uuteen kukoistukseen 2030-luvulle mennessä, Kangasharju sanoo.
Tämän lisäksi Suomi tarvitsee Kangasharjun mukaan kaikenlaisia kasvutoimia työvoiman lisäämisestä tuottavuuden parantamiseen sekä uusiin innovaatioihin ja investointeihin.
”Taikatemppuja ei ole olemassa”
SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan järkeviä kasvutoimia kannattaa tehdä sillä rytmillä, kun valmista tulee. Ihmelääkettä talouden oikaisemiseksi on kuitenkin turha etsiä.
– Nopeasti vaikuttavia taikatemppuja, niitä ei kasvupolitiikassa oikeasti ole.
Kaukoranta kaipaisi työryhmältä ennen kaikkea keinoja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
Ensimmäiseksi hän peruisikin hallituksen leikkaukset maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Romukoppaan tulisi myös heittää hallituksen esitys, jonka mukaan työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä.
Sen sijaan Kaukoranta pitäisi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen nostamista tarpeellisena.
– Sitä on jo valmisteltu paljon ja valtiovarainministeriöllä on hyviä ehdotuksia, joilla verotuksen vääristävyyttä voisi vähentää ja samalla lisätä verotuottoja. Uudistusten pitäisi olla sellaisia, etteivät ne ainakaan heikennä julkista taloutta.
Perintövero ei saa tukea asiantuntijoilta
Hallitusohjelman mukaan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla selvitetään tällä vaalikaudella. Luovutusvoittovero perittäisiin vasta sen jälkeen, kun perillinen on myynyt omaisuutensa.
Kokoomuksen kansanedustaja, verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen esittikin tällä viikolla yhtenä kasvutoimena perintö- ja lahjaveron puolittamista kahdeksi vuodeksi.
Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on pitänyt esitystä harkitsemisen arvoisena.
Valkonen perusteli alennusta sillä, että sen avulla saataisiin varallisuutta siirtymään niille polville, jotka sitä enemmän tarvitsevat.
Taloustutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että esityksen vaikutus talouskasvuun olisi vähäinen tai olematon. Verojen puolituksen myötä valtio menettäisi noin puoli miljardia euroa vuositasolla pitkällä aikavälillä.
Molemmat asiantuntijat painottavat myös verotuksen ennakoitavuutta.
– Kovasti toivoisin, että kasvutyöryhmä ei tämäntyyppisiin verohärpäkkeisiin keskity, vaan siellä olisi katse siinä isossa kuvassa, Kaukoranta sanoo.
Myös Kangasharjun mukaan työryhmän tulisi keskittyä keinoihin, jotka kasvattavat taloutta pitkällä aikavälillä.
– Jos me mietitään perintöveroa, niin kannattaa tehdä pysyviä muutoksia ja järkevällä valmistelulla, niin että saadaan myös ne hyvät vaikutukset aikaiseksi, mitä tutkimus pystyy osoittamaan, Kangasharju sanoo.
Risto Murron työryhmän raportin odotetaan valmistuvan helmikuussa.
Ryhmässä ovat mukana muun muassa Orpon valtiosihteeri Risto Artjoki, kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuori, tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta sekä joukko elinkeinoelämän asiantuntijoita.
Hallitus päättää huhtikuun puoliväliriihessä, mitä esitetyistä kasvua vauhdittavista keinoista se lähtee toteuttamaan.