Golfvirran pysähtyminen ilmastonmuutoksen edetessä ei ole kovin todennäköistä – mutta riski on nykytiedon valossa suurempi kuin vielä muutamia vuosia sitten arvioitiin. Ilman lämmittävää merivirtaa keskilämpötilat Pohjoismaissa laskisivat noin 4–10 astetta.
– Se muutos, mitä Atlantilla ennustetaan, on nopeampi kuin on aikaisemmin ajateltu, kertoo professori Petteri Uotila Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta.
Atlanttia pohjois-eteläsuunnassa halkova Amoc-merivirtakokonaisuus (Atlantic meridional overturning circulation), johon myös Pohjoismaita ja Britanniaa lämmittävä Golfvirta kuuluu, on viime vuosikymmeninä vähitellen heikentynyt. Heikentymiseen vaikuttaa etenkin Grönlannin jäätiköiden sulaminen.
– Sekin on mahdollista, että Amoc heikkenee eikä välttämättä pysähdy, sanoo Uotila.
Vaikka Golfvirran pysähtymisen todennäköisyys lähivuosikymmeninä ei ole suuri, haitat olisivat merkittävät. Lokakuussa nelisenkymmentä asiasta huolestunutta tutkijaa julkaisi Pohjoismaiden neuvostolle osoitetun avoimen kirjeen, jossa kehotettiin valtioiden päättäjiä toimiin ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Uudet mallit antavat synkemmän kuvan
Niinkin hiljattain kuin vuonna 2021 hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että todennäköisyys Atlantin Amoc-virtauksen pysähtymiselle 2000-luvun kuluessa ilmastonmuutoksen vuoksi olisi nollan ja 33 prosentin välillä. Arvio perustui siihenastiseen tutkimukseen.
Viime vuosina julkaistujen tutkimusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että todennäköisyys on suurempi. Uotilan mukaan uusissa tutkimuksissa on käytetty kehittyneempiä ilmastomalleja sekä enemmän havaintoja ja tilastollisia analyysejä.
– Uudemmat, kehittyneemmät ilmastomallit antavat varoittavamman kuvan. Tiedeyhteisössä käydään aika paljon keskustelua, hän kertoo.
Sitä, miten monen prosentin riski Golfvirran pysähtymiselle tämän hetken tiedon valossa on, on Uotilan mukaan mahdotonta sanoa. Eri tutkimusten tulokset ovat siinä määrin erilaisia.
Viime vuonna Nature Communications -tiedelehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 50 prosentin todennäköisyys Amoc-virtauksen ja Golfvirran romahdukselle ylittyisi nykymenolla jo vuoden 2060 paikkeilla.
– Tutkimus julkaistiin hyvässä lehdessä ja vertaisarvioituna. Sen jälkeen on tullut ainakin yksi tutkimus – myös hyvä ja vertaisarvioitu – jossa kritisoitiin tätä ja sanottiin, että havaintojen luotettavuus ei ole riittävän hyvä, Uotila sanoo.
Lämpötila laskisi noin 4-10 astetta
Uotila huomauttaa, että riskejä arvioitaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään vahingollisen tapahtuman todennäköisyyteen, vaan myös siihen, miten suuren vahingon riskistä on kyse. Suuren vahingon riskiin on syytä suhtautua vakavasti, vaikka todennäköisyys ei vaikuttaisikaan suurelta.
– Olisi hyvä varautua ja pyrkiä tekemään jotain päästöjen vähentämiseksi.
Golfvirran pysähtyminen johtaisi ainakin neljän, mahdollisesti jopa 10 asteen keskilämpötilan laskuun Pohjoismaissa. Ilmasto muistuttaisi Pohjois-Siperiaa. Nykytiedon valossa talvet kylmenisivät enemmän kuin kesät, Uotila kertoo. Jos ilmasto muualla samaan aikaan lämpenee, Pohjolaan olisi odotettavissa entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä.
Etelämpänä maapallolla Amoc-merivirtakokonaisuuden pysähtyminen vaikuttaisi ainakin trooppisten alueiden sateisuuteen. Monsuunisateiden alue siirtyisi jonkin verran etelämmäksi, aiemmin sateisilla alueilla olisi kuivempaa ja päinvastoin.
Grönlanti sulaa jäätiköistä nopeimmin
Golfvirran heikentymiseen vaikuttaa Uotilan mukaan voimakkaimmin Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Makean veden virtaaminen jäätiköistä mereen johtaa siihen, että meriveden tiheys pienenee ja sekoittuminen heikkenee. Tämä taas heikentää merivirtaa.
– Maapallon mannerjäätiköistä varmaan Grönlanti sulaa nopeimmin. Etelämantereen lisäksi sen sulamista on myös pystytty vähiten ennakoimaan, Uotila toteaa.
Oma osuutensa Golfvirran heikkenemiseen on myös Pohjoisen jäämeren jäiden sulamisella ja Siperian jokien virtaaman kasvulla. Kaikkien näiden syiden taustalla on ilmaston lämpeneminen, joka johtuu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lämpötilan nousu jo sinänsä vaikuttaa Amoc-virtaukseen.
Pohjoismaiden neuvosto sai avoimen kirjeen
Uotila on yksi niistä 44 ilmasto- ja ympäristötutkijasta, jotka allekirjoittivat Pohjoismaiden neuvostolle osoitetun avoimen kirjeen lokakuussa. Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Islannissa lokakuun lopussa.
– Kirjeessä korostetaan päästövähennysten kiireellisyyttä, Uotila sanoo.
Tutkijat toteavat kirjeessä, että keikahduspisteiden eli peruuttamattomien ja suhteellisen äkillisten muutosten riski kasvaa, kun maapallon keskilämpötila nousee 1,5-2 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista. Nykyisillä kasvihuonekaasupäästöillä ollaan matkalla kohti yli 2,5 asteen lämmönnousua.
– Tällöin kasvaa sellaisten muutosten todennäköisyys, joita voidaan pitää epätodennäköisinä mutta joihin liittyy hyvin suuria haitallisia vaikutuksia, kirjeessä muotoillaan.
Maapallon vuoden keskilämpötila nousi viime vuonna ensimmäisen kerran lähes 1,5 astetta korkeammaksi kuin ennen teollistumista, kertoi EU:n ilmastopalvelu Copernicus tammikuussa. Kuluvasta vuodesta saattaa tulla vielä lämpimämpi.
