Tähän aikaan vuodesta moni nuori saa elämänsä ensimmäisiä työkokemuksia, kun koulujen vuosittaiset työelämään tutustumisen jaksot (TET) ovat täydessä vauhdissa tai käynnistymässä.
Peruskouluissa on kuitenkin ryhdytty viime vuosina kantamaan huolta juuri 15-vuotiaiden työelämätaidoista ja asenteista työelämää kohtaan.
Oulun Kaakkurin koulussa oppilaiden kanssa käydään läpi työelämän aakkosia alkaen siitä, miten työpaikkaa haetaan ja miten työhaastatteluun pukeudutaan.
Koulun opinto-ohjaajan Timo Pulkkisen mukaan nuorten taidoissa on joillain osa-alueilla tapahtunut selkeää heikentymistä hänen työuransa aikana. Yksi tällainen ovat vuorovaikutustaidot.
– Ei vaan kerta kaikkiaan osata soittaa puhelimella tuntemattomille. Tälläkin viikolla olen kirjoittanut oppilaalle vuorosanat, miten puhelimessa puhutaan, Pulkkinen sanoo.
Samoja asioita harjoitellaan oppilaiden kanssa myös Helsingin Herttoniemen yhteiskoulussa.
Opinto-ohjaaja Miika Pesosen tunneilla käydään tarkasti läpi, kuinka työpaikalla on käyttäydyttävä.
– Eli puhelimet poissa, noudata ohjeita, ole paikalla ajoissa. Yleisiä käytöstapoja, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä nuorille. Ne pitää käydä jokaisen kanssa läpi, Pesonen sanoo.
Haastetta lisää se, että TET-paikkojen löytäminen on muuttunut vaikeaksi etenkin pääkaupunkiseudulla. Yhdeksäsluokkalaisten harjoittelu on syys-lokakuun vaihteessa, ja moni aloittaa paikan etsimisen jo kesällä.
– Mitä myöhempään on liikkeellä, sitä vaikeampi on saada paikkaa.
Tulisiko työelämätaidot määrittää uudelleen?
Tampereen kaupungin perusopetus- ja työelämäkasvatuksen kehittäjän Ville Lähdesmäen mukaan nuorena työelämästä saadun kokemuksen merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa.
– Nuorena on mahdollisuus testata, mistä tykkää. Työn avulla voi tunnistaa omia vahvuuksia ja huomata, missä on hyvä.
Oppilaille voisi hänen mukaansa myös käydä läpi sitä, että työpaikkoja on erilaisia, eikä kaikissa tehtävissä tarvitse esimerkiksi puhua yhtä paljon.
Moni nuori kuitenkin hakeutuu harjoitteluun juuri heille tuttuihin paikkoihin, kuten vaateketjujen myymälöihin tai pikaruokaravintoloihin.
– Jos pelkäät puhumista, se on vähän huono yhdistelmä, Lähdesmäki sanoo.
Toisaalta hän muistuttaa, että työelämän muuttuessa myös työelämätaidot on määriteltävä uudelleen.
– Nuorillahan saattaa olla paljon ominaisuuksia ja kykyjä, joita me emme vielä tajua. Ne ovat niitä tulevaisuuden työelämätaitoja, joissa he ovatkin meitä paljon pätevämpiä.
Kysyimme nuorilta itseltään kokemuksia TET-harjoittelusta Peltolan koululla Vantaalla:
Lähdesmäen mukaan muutokset työpaikoilla pakottavat myös jollain aikavälillä pohtimaan TET-harjoittelun rakennetta ja mielekkyyttä uudelleen.
– Vastaako nykyinen TET enää tämän päivän tai tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Ihmiset tekevät yhä enemmän töitä etänä ja harva ottaisi olohuoneeseensa vierasta yhdeksäsluokkalaista kahdeksi viikoksi.
Ongelmat ovat ylisukupolvisia
Lähdesmäki ei kuitenkaan allekirjoita täysin väitettä, jonka mukaan 15-vuotiaiden työelämätaidot olisivat heikentyneet. Kyse on pikemminkin yhteiskunnan polarisaatiosta.
– Meillä on todella paljon 15-vuotiaita, joilla on kaikki kunnossa. Ja todella paljon niitä, joilla kaikki on epäkunnossa. Se näkyy myös työelämätaitojen osalta.
Samoin on TET-harjoittelujen laita. Tutkimuksetkin osoittavat, että nuoren perhetausta, eli vanhempien sosiaaliset verkostot sekä koulutus- ja työtausta vaikuttavat paljon esimerkiksi harjoittelupaikan valintaan ja löytymiseen.
– Kun taas lapsilla, joiden vanhemmat eivät ole työelämässä, alkaa tapahtua toisinto jälkipolvessa, Lähdesmäki sanoo.
Herttoniemen yhteiskoulun opinto-ohjaaja Miika Pesonen tunnistaa ongelman. Hän haluaakin kannustaa työpaikkoja ottamaan nuoria harjoitteluun.
– Moni voi kokea tettiläisen ottamiseen töihin raskaana, sehän sitoo ohjaajan resursseja. Mutta toisaalta nuoret ovat niitä tulevaisuuden työntekijöitä, Pesonen sanoo.
Huoli omasta työssä jaksamisesta kasvussa
Nuorisotutkimusseuran akatemiatutkijan Lotta Haikkolan mukaan nuorten työelämätaitojen rapautumista ei ole juuri tutkittu.
Hänen mukaansa voi kuitenkin perustellusti pohtia, minkälaiset seuraukset korona-ajan pitkillä koulusuluilla oli nuorten kannalta.
– On todella vaikea ajatella, ettei koronalla olisi ollut mitään vaikutusta nuorten sosiaalisiin ja oppimisen taitoihin, Haikkola sanoo.
Viimeisin Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten huoli omasta jaksamisesta työelämässä on kasvussa.
Myös vuoden 2022 Nuorten tulevaisuusraportin mukaan noin kolmannes nuorista kertoi pelkäävänsä, että työelämä on liian raskasta.
Osasyy kehitykselle on Haikkolan mukaan luultavasti se, että huolipuhe työssä jaksamisesta on korostunut viime vuosina julkisuudessa.
– Tämä on kaksipiippuinen juttu, sillä se saattaa herättää kääntöpuolena myös vähän perusteetonta huolta nuorissa.
Tampereella onkin käynnistetty hiljattain kampanja, joka kantaa nimeä ”puhu hyvin työstä”.
Tampereen kaupungin perusopetus- ja työelämäkasvatuksen kehittäjän Ville Lähdesmäen mukaan aikuisten tapa puhua työstä lapsille voi vaikuttaa nuorten kuvaan työelämästä.
– Maanantaina odotetaan jo perjantaita ja kun loma päättyy, niin seuraavaa lomaa aletaan odottaa. Nuori, joka ei tiedä mistä puhutaan, voi ajatella, että se työ on jotakin pahaa ja ikävää.
