Suomessa takavarikoitiin lokakuussa yli 40 Venäjän valtion omistamaa kiinteistöä tai huoneistoa. Niitä ei voi myydä ennen lainvoimaista päätöstä.
Venäjän valtiolta takavarikoitujen kiinteistöjen ja huoneistojen kohtalon ratkeamisessa voi mennä vuosia.
Näin arvioi julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Hän sanoo, että asian käsittely käräjäoikeudessa saattaa kestää pitkään, jos toinen osapuoli kiistää päätösten oikeellisuuden. Käräjäoikeuden päätöksestäkin on mahdollista valittaa hovioikeuteen.
– Sitten se voi olla useiden vuosienkin prosessi. Meillä tunnetusti tuomioistuinten käsittelyajat ovat vain pidentyneet entisestään.
Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se hyväksy takavarikkopäätöksiä, vaan aikoo riitauttaa ne.
Ei vaikuta asumiseen
Voutilainen kertoo, ettei takavarikoinnilla ole tässä vaiheessa vaikutusta kiinteistöjen käyttämiseen.
Jos esimerkiksi takavarikoidussa kohteessa on ollut asukkaita, asunnossa saa yhä asua.
Käytössä olevat kiinteistöt eivät siis autioidu ainakaan takavarikkopäätöksen vuoksi.
– Lähtökohtaisesti kyse on väliaikaisesta turvaamistoimesta, jotta omaisuutta ei luovuteta tai myydä. Sillä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta kiinteistössä olevaan toimintaan.
Suomen poliittinen johto on ollut takavarikoista vaitonainen.
Voutilainen pitää tätä myönteisenä asiana.
Hän korostaa, että takavarikoissa ei ole kyse poliittisesta päätöksestä eikä poliitikkojen ole siksi syytä sitä kommentoida.
– Kyse on riippumattoman tuomioistuimen käsittelyssä olevasta asiasta. Ei siihen diplomatian tai poliittisin keinoin voida puuttua. Jos puututtaisiin, niin meillä olisi sitten itsellämmekin Suomessa tarkastelun paikka.
Suomi takavarikoi ensimmäisenä
Ulosottolaitos alkoi takavarikoida Venäjän valtion omaisuutta 24. lokakuuta.
Operaatio oli suuri, sillä sen yhteydessä otettiin haltuun yli 40 kohdetta.
Takavarikoiden taustat ulottuvat kymmenen vuoden taakse.
Kun Venäjä miehitti Ukrainan Krimin 2014, se pakkolunasti ja tuhosi ukrainalaisen öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazin omaisuutta.
Kansainvälisessä välimiesmenettelyssä Haagissa huhtikuussa 2023 Venäjän valtio velvoitettiin maksamaan Naftogazille ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yhtiöille vahingonkorvauksia yli viisi miljardia dollaria.
Suomessa Helsingin käräjäoikeus päätti tämän vuoden elokuussa määrätä Venäjän omaisuutta takavarikoitavaksi väliaikaisena turvaamistoimena. Päätöksen mukaan Venäjän omaisuutta voidaan takavarikoida Suomessa yli 4 miljardia dollaria.
Suomi oli ensimmäinen maa, joka oikeuden päätöksellä alkoi toteuttaa suojaamistoimia Haagin välimiesmenettelyn jälkeen.
Takavarikoinnilla varmistetaan, ettei omaisuuden omistaja voi myydä tai luovuttaa omaisuuttaan eteenpäin.
Venäjältä takavarikoitujen kohteiden myyminen ei ole mahdollista ennen kuin oikeus lainvoimaisesti päättää asiasta.
Mikäli oikeus toteaa, että kohteet voi myydä, ukrainalaisyhtiö Naftogaz saa niistä tulevan tuoton korvauksena.
Voutilaisen mukaan Suomessa käynnistetty oikeusprosessi käydään alusta loppuun täällä, ei kansainvälisissä tuomioistuimissa.
