Syynä on usein työnantajan kyvyttömyys antaa palautetta, sanoo työsuojeluviranomainen.
Työsuojeluviranomainen saa paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka epäilevät tulleensa laittomasti irtisanotuiksi koeajallaan. Selvästi harvinaisempia ovat ne tilanteet, joissa työsuojeluviranomainen epäilee laitonta koeaikapurkua ja ottaa asian tarkempaan selvittelyyn, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Aki Eriksson.
– Koeajan (työsuhteen) purkamisen kynnys on matala ja sen on tarkoituskin olla puolin ja toisin matala. Mikä tahansa peruste riittää koeaikapurkuun, kunhan se ei ole koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen tai liity esimerkiksi terveydentilaan tai ole muuten syrjivä.
Koeaikapurku tulee työntekijälle usein valtavana järkytyksenä. Tämä johtuu yleensä siitä, että työyhteisöissä ei uskalleta, osata tai haluta antaa palautetta. Tällöin työntekijä ei tiedä, että hän ei suoriudu työstään toivotulla tavalla.
– Koeajan pitäisi olla varsinkin työnantajan puolelta avointa ja läpinäkyvää, jotta työntekijälle ei jäisi epäselväksi, mitä häneltä odotetaan ja miten hän suoriutuu.
Erikssonin mukaan terveydentilaan liittyvät syrjintäepäilyt ovat vähentyneet vuoden 2017 jälkeen, jolloin koeaikasäännöstä muutettiin niin, että koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän jokaista poissaolokuukautta kohden. Koeajan pituus on Suomessa enintään kuusi kuukautta.
Koeaikapurut yleisimpiä nuorten työsuhteissa
Palvelualojen ammattiliitosta (PAM) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) teilataan ajatus, jonka mukaan koeaikapurkuja tehtäisiin hyvin matalalla kynnyksellä tai jopa ”varmuuden vuoksi” sen takia, että koeajan jälkeen työsuhteen irtisanominen olisi niin vaikeaa. Päinvastoin liitoista kerrotaan, että Suomessa työsuhteen irtisanominen on moniin muihin EU-maihin verrattuna jopa helppoa.
JHL:n lakiasiainjohtajan Keijo Karhumaan ja PAMin ratkaisupäällikön Marja Salmivuoren mukaan koeaikapurut tehdään pääsääntöisesti työnantajan aloitteesta ja työntekijöissä korostuvat erityisesti nuoret.
Karhumaa arvioi, että joillakin nuorilla voivat olla työelämän perustaidot vielä hieman hakusessa kokeneempiin työntekijöihin verrattuna. Myös kesätyöpaikat ovat yleisimpiä nuorten parissa, ja suuri osa koeaikapuruista tehdään nimenomaan kesätyöpaikoilla.