Suomen hallitus haluaa, että yhä useampi paperiton ihminen palaisi lähtömaahansa, joko vapaaehtoisesti tai väkisin.
Se on yksi Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjatuista keinoista, joilla halutaan hillitä maahanmuuttoa.
Yksi käytännön seuraus on se, että ulkoministeriöön on nimitetty uusi, palautuksista vastaava asiantuntija. Virallinen titteli on paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvos ja tehtävää hoitaa ministeriössä pitkän uran tehnyt Tuula Svinhufvud.
Svinhufvudin tehtävänä on koordinoida muuttoliikkeiden ulkosuhteisiin liittyviä toimia läpi ulkoministeriön sekä osallistua Suomen kannanmuodostukseen EU:ssa ja YK:ssa. Päävastuu paluista ja maahanmuutosta on sisäministeriöllä.
Laittomasti maassa olevien siirtolaisten palauttaminen on tällä hetkellä polttava vaaliteema niin Yhdysvalloissa, EU:ssa kuin Suomessakin. Kriittiset äänet maahanmuuttoa kohtaan ovat voimistuneet samalla kun laitaoikeisto on päässyt päättäjätehtäviin halki Euroopan.
Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trump on uhonnut palauttavansa kaikki maassa ilman oleskelulupaa olevat ihmiset, joita on lähes 12 miljoonaa.
Myös EU:ssa sanamuodot ovat koventuneet. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi vastikään tukevansa EU:n ulkopuolelle perustettavia palautuskeskuksia.
Yksi Svinhufvudin toimenkuvista on olla avaamassa keskusteluyhteyttä sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka ovat tavalla tai toisella vastahankaisia ottamaan kansalaisiaan takaisin.
Suomella on tällä hetkellä kaksi prioriteettimaata, joiden kanssa käydään tiivistä vuoropuhelua palautuksista: Irak ja Somalia. Ne eivät suostu ottamaan kaikkia kansalaisiaan vastaan, vaikka Suomi olisi päättänyt poistaa heidät maasta.
Syy neuvotteluihin löytyy Maahanmuuttoviraston tilastoista. Molemmat kansalaisuudet ovat viime vuosina keikkuneet kärkisijoilla, kun mitataan maastapoistamispäätöksen saaneiden määrää. Tänä vuonna 305 irakilaista ja 124 somalialaista on saanut maastapoistamispäätöksen.
Maasta poistamiseen johtavia päätöksiä ei tehdä maihin, joissa ei ole turvallista. Sellaisia ovat esimerkiksi Afganistan, Ukraina ja Sudan.
Suomi käyttää keppiä ja porkkanaa, kun se neuvottelee Irakin ja Somalian kanssa palautuksista. Maiden toiveena on Svinhufvudin mukaan muun muassa kehittää kaupallisia suhteita Suomen kanssa. Myös turvallisuus huolettaa.
– Kolmansien maiden ensisijainen huoli on se, miten he pystyvät vastaanottamaan ja uudelleen integroimaan palaavia ihmisiä yhteiskuntaan, jossa on jo muutenkin erilaisia haasteita, Svinhufvud sanoo.
Euroopan rajaviranomainen Frontex sekä jäsenmaat ovat panostaneet viime vuosina uudelleen integrointiin eli siihen, että palaaja kotoutuu takaisin lähtömaahansa. Tarjolla on esimerkiksi rahaa, apua asunnon etsimiseen, koulutusta, psykososiaalista tukea tai apua yrityksen perustamiseen.
Vanha tehtävä, uusi painotus
Muuttoliikkeen johtavan asiantuntijan tehtävä ei ole täysin uusi, vain sen painotus on muuttunut.
Tehtävä perustettiin jo vuonna 2015, kun Eurooppaan tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita: EU:sta turvapaikkaa haki 1,2 miljoonaa ja Suomesta 32 500 ihmistä, ja uusien siirtolaisten tulo jatkuu edelleen. Osa heistä on jäänyt elämään unioniin paperittomina.
Uutta on se, että Orpon hallitus nosti paluuasiat tärkeäksi prioriteetiksi ulkoasiainneuvoksen tehtävässä. Viesti on selvä: paperittomista halutaan eroon.
Nuotti on hyvin erilainen kuin vuonna 2022, jolloin sisäministeriö ehdotti vuonna 2015 ja 2016 saapuneiden paperittomien kertalaillistamista.
EU-komissio valmistelee parhaillaan yhteistä palautusjärjestelmää suomalaisen palautuskoordinaattori Mari Juritschin johdolla. Tavoitteena on yhtenäistää eri jäsenmaiden käytäntöjä sekä tehostaa palautuksia.
Svinhufvud toivoo, että EU:n palautusjärjestelmässä otetaan huomioon ihmisoikeudet sekä Suomea sitova kansainvälinen oikeus.
EU taivuttelee valtioita ottamaan kansalaisiaan takaisin lupaamalla yhteistyötä ja tukea taloudessa, kaupassa, vihreässä energiassa, digitaalisuudessa, muuttoliikkeen hallinnassa sekä turvallisuudessa.
Vaikka palautukset ovat EU:ssa kasvussa, tällä hetkellä yksi viidestä palautuskäskyn saaneista palaa kotimaahansa.
– Osana toimivaa turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmää, heidän, joilla ei ole laillista oikeutta olla Euroopassa, pitää palata. Päällimmäisenä tavoitteena on vapaaehtoisten paluiden tukeminen sekä uudelleen integrointi lähtömaahan, Euroopan komission tiedottaja kertoo sähköpostilla.
Lailliset väylät EU:hun ovat Svinhufvudin mukaan kuuma puheenaihe unionissa: ovatko ne riittävät ja käytetäänkö niitä tehokkaasti. Monet siirtolaiset kokevat, että turvapaikan hakeminen on ainoa keino päästä EU:hun.
Hän nostaa esimerkiksi Espanjan, Portugalin ja Italian kehittämät innovatiiviset keinot työperäiseen maahanmuuttoon. Kiertomuutossa EU-maa saa tilapäistä työvoimaa, mutta lähtömaa ei täysin menetä koulutettuja kansalaisia aivoviennille.
Ihmisoikeuksien rooli on muuttunut
Tuula Svinhufvudin mukaan kiristyneet maahanmuuttokannat kertovat yleisesti muuttuneesta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.
Mielikuva maahanmuutosta on Välimeren ylittäminen laittomin keinoin, vaikka suuri osa siirtolaisista saapuu Eurooppaan laillisia väyliä töihin tai opiskelemaan. Unioniin tulee laillisesti vuosittain 2–4 miljoonaa ihmistä, kun viime vuonna laittomasti tuli arviolta 380 000 ihmistä.
Svinhufvud antaa esimerkin Suomesta: nostetaan esille ongelmia aiheuttavia siirtolaisia, mutta unohdetaan ne monet ihmiset, joilla menee hyvin ja jotka opiskelevat, tekevät töitä ja asuvat perheidensä kanssa.
– On luonnollista, että kunkin EU-maan sisäpoliittinen tilanne heijastuu EU-keskusteluihin, Svinhufvud toteaa.
Onko ihmisoikeusnäkökulma unohtunut maahanmuuttokeskustelusta? Ainakin se on jäänyt taka-alalle, sanoo Svinhufvud.
– Niissä keskusteluissa, mihin minä osallistun, tuodaan esille ihmisoikeudet. Euroopan unioni on arvoyhteisö ja meidän täytyy puolustaa niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita olemme pohjaksemme omaksuneet, Svinhufvud toteaa.
– Jos emme itse kunnioita kaikkien oikeuksia, on vaikeaa odottaa muilta vastuullista toimintaa.
