Luontotoimittaja ja meteorologi Kerttu Kotakorpi, 37, on tehnyt valinnan, ettei hän halua lapsia. Päätöksen taustalla on huoli maapallon tulevaisuudesta, eikä hän ole koskaan kokenut tarvetta hankkia jälkikasvua.
Puoli seitsemän -ohjelman juontaja ja meteorologi Anniina Valtonen, 34, on puolestaan aina haaveillut äitiydestä ja jo yläasteikäisenä miettinyt tulevien lapsiensa nimiä. Lapsihaave toteutui vasta lapsettomuushoitojen kautta.
Tässä jutussa he ja asiantuntijat pohtivat äitiyttä ja nostavat esiin neljä pointtia.
1. Maapallon tulevaisuus pelottaa
Ympäristö- ja ilmastotietoisuus on joillekin vapaaehtoisesti lapsettomille tärkeä syy olla hankkimatta jälkikasvua.
Kerttu Kotakorpi ei halua lapsia osaksi juuri ympäristösyistä. Häntä huolettaa maapallon lohduton tulevaisuus luontokadon ja ilmastonmuutoksen kourissa, ei niinkään lapsen aiheuttama hiilijalanjälki.
– Viime aikoinakin on tullut kaikenlaisia raportteja siitä, millaiseen suuntaan ympäristö kehittyy. Tuntuisi tosi pelottavalta, jos olisi omia lapsia. Olen aika huolehtivainen. Oman lapsen saaminen tuntuu liian pelottavalta, koska huoli vain kasvaisi liian suureksi, Kotakorpi kuvailee.
Anniina Valtoselle lapsihaave oli niin suuri, että hän oli valmis tekemään kaikkensa, jotta se toteutuisi. Rankkojen lapsettomuushoitojen keskellä hänelle ei tullut mieleenkään ajatella ympäristöä tai ilmastonmuutosta. Valtosesta tuli äiti vajaa vuosi sitten.
Lapsen saaminen ei välttämättä ole merkittävä ”ilmastosynti”. Helsingin yliopiston kestävystieteen instituutin tutkimusjohtajan Susanna Lehvävirran mukaan avainasemassa ovat jokaisen henkilökohtaiset kulutustavat – oli sitten lapsia tai ei.
– Lapset ovat jokaisen ihmisen perusoikeus, sitä ei voi koskaan kontrolloida tai kieltää. Mutta emme saa kasvattaa kuluttajia, vaan hyviä yhteisön jäseniä, jotka tekevät järkeviä päätöksiä ympäristön ja ilmaston kannalta, Lehvävirta toteaa.
Vaikka ilmastoasiat eivät olleet päällimmäisenä Valtosen mielessä äitiydestä haaveillessa, kasvattajana hän kokee vastuuta lapsensa ympäristötiedoisuudesta.
– Tehtäväni on opettaa lastani pitämään huolta itsensä lisäksi myös kallisarvoisesta kotiplaneetastamme. Ei lapsi tarvitse leikkimiseen paljoa. Haluan, että hän oppii käyttämään mielikuvitustaan.
2. Sekä tahaton että vapaaehtoinen lapsettomuus kasvussa
Arviolta joka viides hedelmällisessä iässä oleva kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Lapsettomien yhdistys Simpukan mukaan tahattomasti lapsettomien määrä on kasvussa.
Mutta myös vapaaehtoinen lapsettomuus eli ”velaus” on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kasvu myös jatkuu, sillä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on tullut näkyvämpää ja hyväksytympää, kertoo Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki.
– Velaus on osa suurempaa kulttuurin muutosta, jossa vallitsevat normit eivät enää sanele hyvän elämän sääntöjä, Rajamäki luonnehtii.
Syitä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on monia: se voi olla tietoinen päätös tai sisäsyntyinen ominaisuus. Tietyllä tapaa se on myös osa identiteettiä.
Mutta eikö vapaaehtoisesti lapseton sitten pelkää jäävänsä paitsi jostain hyvin merkityksellisestä?
– Totta kai ymmärrän, että jään paljosta paitsi. Kun valinnan on tehnyt ja on valmis elämään seurausten kanssa, niin tietenkin miettii ehkä enemmän sitä, että mitä tilalle. Eli miten pidän huolta muista ihmissuhteista, jotta olisi vaikka joulupöydässä seuraa, Kerttu Kotakorpi kuvailee.
3. Ulkopuolisten on vaikea ymmärtää toisten valintoja
Vaikka Kotakorven suhtautuminen asiaan on hyvin erilainen kuin Valtosen, ymmärtää hän hyvin joidenkin naisten voimakkaan tarpeen tulla äidiksi.
– Halu lisääntyä on niin luonnollinen. Sitä vartenhan suurin osa eliöistä on olemassa.
Sen sijaan joidenkin näyttää olevan vaikea ymmärtää vapaaehtoista lapsettomuutta. Empatiaa löytyy usein enemmän tahattomasti lapsettomille.
Tämän on kokenut myös Kotakorpi. Hänen valintaansa ovat ihmetelleet ulkopuoliset ihmiset, eivät omat läheiset.
4. Naisten ei kannata kääntyä toisiaan vastaan
Tällä hetkellä nuoriin naisiin kohdistuu paljon paineita, sillä väestö Suomessa vähenee ja ikääntyy. Viime aikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa on etsitty keinoja kannustaa nuoria aikuisia lasten tekoon.
Sekä Kotakorpi että Valtonen toivovat, ettei lasten hankkimiseen kannustaminen ainakaan ajaisi naisia toisiaan vastaan vaan jokainen saisi tehdä aidon valinnan omannäköisestä elämästä.
Valtonen sanoo ymmärtävänsä myös Kerttu Kotakorven valinnan. Sen, että huoli maapallon tulevaisuudesta voi olla niin suuri, että on valmis tekemään äärimmäisen ratkaisun.
– Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse potea huonoa omaatuntoa omista valinnoistaan, oli se mikä tahansa. Liika kulutus, oli sitten kyseessä lapsiperhe tai sinkku, on haitaksi maapallolle, Valtonen sanoo.
Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu, jossa Kerttu Kotakorpi ja Anniina Valtonen keskustelevat suhteestaan äitiyteen:
