Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset näkyvät tällä hetkellä pienituloisten kasvavana hätänä ja pelkona tulevasta, paljastaa Talentian, Kirkkohallituksen ja Sosten kysely.
Ahdinkoa aiheuttavat parhaillaan asumistuen leikkaukset ja sen myötä häädöt sekä pakkomuutot, hintojen nousu ja työttömyysturvan leikkaukset.
Sosiaalialan ammattilaiset, diakoniatyöntekijät ja sosiaali- ja terveysjärjestöt kertovat tukileikkausten ja hintojen nousun pienituloisille tuomasta hädästä. Iso osa vastaajista arvioi ihmisten taloustilanteen heikkenemisen lisänneen avuntarvetta ja ihmisten toimeentulon heikentyneen paljon tai melko paljon.
Kyselyn tulokset ovat uunituoreita, sillä yleensä köyhyystutkimukset raahustavat jopa vuosia nykytilanteen jäljessä. Kysely tehty on syys–lokakuussa.
Lähes tuhat sosiaalialan työntekijää, diakoniatyöntekijää sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä eri puolilta maata vastasivat leikkauksia koskeviin kysymyksiin.
Yle kysyi sekä sosiaalialan selvityksen tekijöiden että muutaman pienituloisen mietteitä tukien karsinnan vaikutuksista.
Tulevaisuus pelottaa
Jyväskyläläisen Satu-Maria Virtaseen leikkaukset osuvat kierteellä eli työnantajana. Satu-Maria kertoo, ettei kykene palkkaamaan itselleen uutta henkilökohtaista avustajaa sen jälkeen, kun 300 euron työttömyysturvan suojaosa poistettiin.
– Työ on osa-aikainen eli vain 50 tuntia. Ihmiset eivät voi nyt ottaa vastaan työtä, josta tienaa vain muutaman satasen. Se voi syödä koko muun toimeentulon.
Myös asumistuen leikkaaminen koskettaa läheltä: Virtasen eläkkeellä olevan äidin asumistuen karsiminen johtanee toimeentulovaikeuksiin.
– Ihmisten peruselämiseen kosketaan nyt laajasti. Voidaan leikata yhtä aikaa vaikkapa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Tuntuu, että meiltä köyhimmiltä ihmisiltä viedään viimeisetkin mahdollisuudet pärjätä. Pelottava tulevaisuus.
Työtön mikkeliläinen Tanja Paldanius kertoo asumistuen ja työttömyysturvan muutosten olevan vaikeita.
– Minulla on kuulemma 16 euroa liian kallis asunto. Mutta vuokrat ovat korkeita täällä Mikkelissäkin. Usein ei löydy halvempaa. Tiedän myös tapauksen, jossa lapset joutuneet muuttamaan erilleen toisen vanhemman luo, kun Kelan lapsikorotukset poistettiin.
Lapsikorotusten poisto merkitsi jopa yli 200 euron pienennystä tukiin.
Paldaniuksella on sama havainto kuin kyselyn tehneillä: leikkaukset eivät työllistä. Päinvastoin. Työttömyysturvan suojaosan leikkaukset veivät mahdollisuuden työllistyä osa-aikaisiin tai sesonkitöihin.
– Eivät ihmiset voi lähteä vetämään koko talouttaan kuralle, jotta voisi ottaa pientä keikkaa tai lähteä yhdeksi päiväksi töihin. Kukaan ei halua tapella tämän jälkeen rahatta Kelan kanssa.
”Ihmisten avuntarpeeseen ei enää pystytä vastaamaan”
Sosiaalialan ammattilaiset kertovat, että hyvinvointoalueitten talouskurimus aiheuttaa lisäleikkauksia tukiin. Säästöpaineissa kamppailevat hyvinvointialueet ovat kiristäneet ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen saamista.
Tämä voi johtaa esimerkiksi häätöihin, kun vuokrarästejä kertyy asumistuen leikkausten vuoksi. Vuokrarästejä ei välttämättä enää makseta täydentävästä toimeentulotuesta.
Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen sanoo, ettei sosiaalityöllä ja perusturvalla ole enää riittäviä keinoja estää ihmisiä syrjäytymästä.
– Sosiaaliturvan leikkaukset ovat olleet liian voimakkaita. Ihmisten avuntarve kasvaa, mutta siihen ei pystytä vastaamaan. Erityisesti lasten tilanne herättää suurta huolta, Jenny Suominen kuvaa tilannetta.
Kirkon diakoniatyöntekijät kertovat samaa. Ruoka-avussa ja seurakuntien diakoniatyössä avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut.
Nälkä vai lääkkeet?
Myös erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta eli sosiaalialan kattojärjestöstä kertoo, että sosiaaliturvaan ja asumismenoihin tehdyt kiristykset tarkoittavat muun muassa häätöjä ja pakkomuuttoja.
Leikkaukset osuvat lujaa jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleviin ihmisiin.
– Vuokravelat lisääntyvät. Kun hyvinvointialueilla on tiukat ja niukat budjetit, se tarkoittaa, että täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea ei enää välttämättä saa vuokra-rästeihin. Se taas johtaa siihen, että ihmiset menettävät asuntonsa.
Järvinen sanoo, että joillakin on nyky-Suomen hyvinvointiyhteiskunnassa nälkä. Tästä kertovat kyselyn avovastaukset.
– Tulee esiin myös ruuasta tinkiminen. Jotkut joutuvat valitsemaan ruoan tai lääkkeiden välillä. Jos on lapsia, valitaan se ruoka. Sairaudet jäävät hoitamatta.
Vasta jäävuoren huippu
Hallitus on arvioinut erilaisten sosiaaliturvaleikkausten parantavan kannustimia ja kohentavan työllisyyttä. Kyselyn ja työllisyystilastojen perusteella suunta näyttää kuitenkin olevan täysin vastakkainen.
Työttömyyden lisäksi pienituloiset sinnittelevät nousseiden elinkustannusten, pienentyneiden etuuksien ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kurimuksessa.
Erikoistutkija Anna Järvinen arvioi, että osa ihmisistä ollaan jälleen syrjäyttämässä pitkäaikaisesti 1990-luvun laman malliin.
Nyt nähdyt sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset ovat vasta jäävuoren huippu, veikkaavat kyselyn teheneet sosiaali- ja diakonia-alan toimijat.
– Leikkausten vaikutukset alkavat vaikuttaa pian täysimääräisesti. Kun hallitus suunnittelee ensi vuodelle lisää leikkauksia, tilanne pahenee huomattavasti, painottaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Ensi vuonna indeksijäädytyksiä jatketaan. Lisäksi muun muassa asumistuen, työttömyysturvan ja sairauspäivärahojen ehtoja kiristetään entisestään. Myös terveydenhuollon asiakasmaksuja aiotaan korottaa lisää.
Lue lisää aiheesta:
