Ensi kevään kunta- ja aluevaaliehdokkaat joutuvat puntaroimaan vaalilupauksiaan poikkeuksellisen tarkkaan.
Uutisia seuraamalla hyvinvointialueiden tilasta piirtyy synkkä kuva: muutosneuvotteluja, säästökuureja ja huolta arviointimenettelyyn ja sen myötä entistäkin tiukempaan kulukuriin joutumisesta.
Hyvinvointialueet ovat joutuneet ja joutunevat vastaisuudessakin tekemään kovia päätöksiä alijäämiensä kattamiseksi.
Hyvinvointialueiden lisäksi kuntienkaan talouden tola ei näytä kovin ruusuiselta.
Ensi kevään vaaleissa valittavilla valtuutetuilla ei näyttäisi siis olevan jaettavana juuri muuta kuin niukkuutta. Tehtävä ei välttämättä vaikuta kovin kiitolliselta.
Yle kysyi puolueilta, miltä ehdokasasettelun tilanne näyttää.
Ehdokkuutta pohditaan pidempään
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimiehen mukaan aluevaalien ehdokashankinnassa on ollut osittain hankaluuksia.
Hän uskoo julkisella keskustelulla muun muassa alueiden tulevaisuudesta olleen vaikutusta asiaan.
– Osalla on huoli esimerkiksi siitä, että yhdistetäänkö oma alue johonkin toiseen alueeseen. Iso kysymys on myös rahoitus ja miten se hoidetaan. Osalla tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miten mielekästä näihin vaaleihin lähteminen on, Rekimies kuvaa.
Isossa kuvassa ehdokkaiden hankinta on sujunut hyvin, puolueista vakuutetaan. Esimerkiksi vasemmistoliitto kertoo saaneensa ehdokkaita haalittua sellaisiinkin kuntiin, joissa heitä ei ole aiemmin ollut.
Liike Nytin puoluesihteeri Petteri Redsvenin mukaan töitä pitää tehdä, jotta ihmisiä saa yleisesti lähtemään politiikkaan mukaan.
RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseffin mukaan kunta- ja aluevaalien ehdokashankinnassa ei ole havaittu mitään erityisiä vaikeuksia, ja vihreiden puoluesihteeri Anna Moring huomauttaa, että ehdokashankinnassa on ”erilaisia haasteita” aina.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpään mukaan ehdokkaat harkitsevat nyt päätöstä asettua ehdolle tavallista pidempään – tämä pätee niin kunta- kuin aluevaaleihin.
– Voi olla, että talouden tilanne on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen. Ihmiset tiedostavat sekä kuntien että alueiden taloudelliset haasteet, mikä lisää harkintaa ehdolle lähtemiseen, Vuorenpää arvioi.
Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-ahon mukaan ajankäytön lisäksi ehdokkuutta harkitsevat miettivät myös sitä, miten hallituksen politiikan vaikutukset näkyvät esimerkiksi aluepäättäjien työssä tulevina vuosina.
Osa miettii myös esimerkiksi sitä, voiko työsuhde kunnassa tai hyvinvointialueella rajoittaa mahdollisuuksia hoitaa luottamustehtäviä.
SDP:n Näkkäläjärven mukaan osa ihmisistä pohtii, asettuuko ehdolle molempiin vaaleihin vai ainoastaan toiseen.
– Yhä useampi vaikuttaa lähtevän molempiin, koska näkee siinä hyötyjä sekä asioihin vaikuttamisen että vaalikampanjoinnin kannalta, Näkkäläjärvi uskoo.
Nykyisistä aluevaltuutetuista noin 70 prosenttia on myös kuntapäättäjiä. Lisäksi osa alue- ja kuntapäättäjistä toimii myös kansanedustajina. Ainoastaan vasemmistoliitto ja Liike Nyt suosittavat kansanedustajilleen, että olisivat ehdolla vain joko kunta- tai aluevaaleissa.
Liike Nytillä on vain yksi kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.
Tutkija: Aluevaltuutettujen rooli paljastui muuksi kuin toivottiin
Vaikka moni päättäjä istuu vähintään kahdella pallilla, kunta- ja aluepolitiikan välillä on myös jännitteitä.
Aluevaltuutettujen ensimmäistä kautta on tutkittu Tampereen yliopistossa. Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntin mukaan keskeinen havainto on ollut, että aluevaltuutetut ovat olleet pettyneitä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämä kävi ilmi myös Ylen aluevaltuutetuille keväällä tekemästä kyselystä.
Kunnat taas ovat olleet pettyneitä siihen, etteivät aluevaltuustot ole omissa päätöksissään riittävästi huomioineet kuntien elinvoimaa.
– Esimerkiksi päätökset terveysasemien lakkauttamisesta ovat kunnille erittäin raskaita ja vaikeita, ja ne suoraan vaikuttavat kuntien toimintaedellytyksiin ja kuntalaisiin, Jäntti toteaa.
Miksi sitten valtuutetut kokevat, etteivät he voi vaikuttaa?
Sote-uudistukseen sisäänleivottiin vahva valtionohjaus, joka rajoittaa alueellista itsehallintoa, Jäntti huomauttaa.
Samalla useat hyvinvointialueet ovat myös omassa hallintosäännössään keskittäneet valtaa aluehallituksille ja viranhaltijoille, minkä myötä valtuuston rooli on jäänyt heikoksi.
Osalla alueista ongelmaan on herätty, ja hallintosääntöön on tehty muutoksia, joilla valtuustolle on jyvitetty enemmän valtaa.
Jäntti pitäisi hyvin yllättävänä, jos kokemus vaikutusmahdollisuuksien puutteesta ja esimerkiksi aluevaltuustoille annetut tiukat talousraamit eivät vaikuttaisi ihmisten haluun asettua ehdolle.
Moni on lähtenyt politiikkaan turvatakseen laadukkaat sote-palvelut ja parantaakseen niitä, Jäntti huomauttaa.
– Luulen tämän kuluneen valtuustokauden näyttäneen, että odotukset siitä, mitä aluevaltuutettuna voi edistää, eivät ole toteutuneet. Rooli on ollut hyvin toisenlainen, ja tämä varmasti vaikuttaa halukkuuteen lähteä ehdolle näissä tulevissa vaaleissa.
Kunta- ja aluevaalit käydään sunnuntaina 13. huhtikuuta. Ehdokashakemukset pitää jättää maaliskuun 4. päivään mennessä.
