Ylen tavoittama sinimusta liike väittää, että Otsolan omistajaa on maalitettu. Poliisi epäilee tulipaloa tahallisesti sytytetyksi.
Clarissa Jäärni,
Katri Kirsi
Hyvinkäällä epäillyn tuhopolton kohteeksi varhain tänään maanantaiaamuna joutunut kulttuurikeskus Otsola on ollut äärioikeistolle tärkeä kokoontumispaikka.
Sosiaalisen median perusteella siellä on syksyn aikana järjestetty äärioikeistolaisten toimijoiden tapahtumia, kuten kamppailuiltoja.
Paikka on ollut Jyväskylän yliopiston dosentti, äärioikeistotutkija Tommi Kotosen mukaan äärioikeiston keskeinen kokoontumistila varsinkin Etelä-Suomessa vaikuttaville aktivisteille.
– Vaikka se ei ole ainoa kokoontumispaikka, se on ollut tärkeä kiinnekohta ryhmille, Kotonen sanoo.
Hän ei yllättynyt tulipalosta: Otsola on ollut julkinen tila, jota on jopa lehdistössä esitelty.
– Tuhopolttajien ei olisi vaikeaa löytää paikkaa, jos palo osoittautuu tahallaan sytytetyksi. Tällaisia tapauksia on ollut aiemminkin, Kotonen sanoo.
Poliisi tutkii tapausta tuhotyönä. Poliisin mukaan tulipalo on sytytetty talon ulkopuolelta. Poliisin tiedossa ei vielä ole epäiltyä tai epäiltyjä.
– Kaikki vaihtoehdot selvitetään, toteaa rikosylikomisario Anssi Murto Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Sinimusta liike: Tilan omistajaa maalitettu
Kansallismieliseksi itseään kuvaileva sinimusta liike on yksi Otsolaa käyttävistä toimijoista. Heillä on rakennuksessa omat tilat, joissa on säilytetty muun muassa irtaimistoa.
Yhdistyksen hallituksen Ylelle lähettämän viestin mukaan rakennuksen valvontakamerat oli maalattu umpeen, minkä perusteella yhdistys uskoo tulipalon olleen suunniteltu teko.
Yhdistyksen mukaan Otsolaa vuokraavaa kiinteistönomistajaa on maalitettu muutamia viikkoja sitten. Yhdistys syyttää maalittamisesta äärivasemmistoa.
Myös Otsolan edustajat syyttävät tapahtuneesta äärivasemmistoa Telegram-kanavallaan.
Yle ei tavoittanut poliisia enää maanantaina iltapäivällä kommentoimaan väitteitä.
Sinimusta liike on avoimesti fasistinen ja rasistinen. Korkein hallinto-oikeus purki sinimustan liikkeen rekisteröinnin puolueeksi huhtikuussa.
Yle ei tavoittanut maanantain aikana Otsolan omistajaa kommentoimaan tapausta.
Kamppailuiltoja ja konsertteja
Otsolan avajaisista joulukuussa 2023 kertoneen äärioikeistolaisen Partisaani-verkkomedian mukaan Otsola on monenlaista kansallismielistä toimintaa tukeva tila.
Paikan avajaisissa järjestettiin kansallismielisten bändien konsertti, johon saapui samanhenkistä väkeä myös ulkomailta. Otsolaa edustavat tahot kertovat paikan toiminnasta Partisaanissa nimettöminä.
Lisäksi muun muassa äärioikeistolainen Veren laki -ryhmittymä on järjestänyt tiloissa kamppailuiltoja ja kamppailulajitreenejä. Partisaanin mukaan kamppailuilloissa verkostoidutaan muiden valkoisesta identiteetistä kiinnostuneiden kanssa.
Tutkija Tommi Kotosen mukaan Veren laki -ryhmällä on yhteys uusnatsien Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen, jonka toiminnan korkein oikeus on määrännyt lakkautettavaksi.
Esimerkiksi Jyväskylässä Veren lain suunnittelema tapahtuma peruttiin kaupungin arvojen vastaisena marraskuussa 2020.
Tapahtumissa houkutellaan uutta väkeä
Otsolan tiloissa on järjestetty Partisaani-verkkomedian mukaan myös nationalismi 3.0 -strategian mukaisia tilaisuuksia.
Suojelupoliisin mukaan nationalismi 3.0 -aate tähtää valkoisen nationalismin levittämiseen kansan keskuudessa aiempaa verhoillummalla tavalla.
Aate painottaa muun muassa kamppailuharjoittelua ja valmistautumista valkoisen rodun puolustamiseen muualta tulleita ja juutalaisia vastaan. Valkoisia nuoria miehiä rekrytoidaan kamppailutoimintaan Active Clubeissa.
Suojelupoliisin mukaan äärioikeistolaiset tapahtumat ovat väylä äärioikeistolaisten verkostoitumiselle ja aatteen levittämiselle. Äärioikeistolaiseen ideologiaan yhdistettävien kamppailu-urheilukerhojen määrä Suomessa kasvoi viime vuonna.
Äärioikeiston painotus on Kotosen mukaan Suomessa siirtynyt nationalismi 3.0 -strategian suuntaan. Sen henkisiä tapahtumia on tiloissa järjestetty tänäkin syksynä.
– Kun PVL lakkautettiin, ei vastaavaa organisaatiota ole pyritty pystyttämään. Toiminta keskittyy enemmän kamppailulajeihin, Kotonen toteaa.
Jyväskylän yliopiston dosentti Tommi Kotosen mukaan nationalismi 3.0 -mallin perusajatuksena on hajautetumpi organisaatiomalli verrattuna esimerkiksi Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen tai muihin hierarkkisiin järjestöihin.
– Heillä on erilaisia paikallisryhmiä, jotka organisoivat toimintaansa suhteellisen oma-aloitteisesti. Näyttää myös siltä, että ideologian tuputtaminen on pienemmässä roolissa kuin vanhemmilla ryhmillä, Kotonen toteaa.
Hänen mukaansa toiminnassa painotetaan toimintaa ja estetiikkaa.
– Vastaavanlaisia ryhmittymiä on aina silloin tällöin ilmaantunut, mutta se kertoo myös reaktioista ulkoisiin olosuhteisiin.
