Joukko nuoria eri puolilta maata etsii kisassa ratkaisuja yritysten kehittelemiin ongelmiin. Parhaat lähtevät finaaliin Viroon, missä PISA-tulokset näissä aineissa ovat paremmat.
Yrityksissä on huomattu, että työelämään hakeutuvilla nuorilla on yhä heikommat luonnontieteelliset ja matemaattiset perustaidot.
Kiinnostusta LUMA-aineisiin pyritäänkin nyt lisäämään uudenlaisella kilpailulla.
Tulevaisuuden tekijät -kilpailussa yläkouluikäiset ideoivat ratkaisuja yritysten suunnittelemiin tulevaisuuden haasteisiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen.
Kisan järjestävät Kemianteollisuus ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Metsäteollisuus ry yhdessä virolaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Maakohtaiset finaalit ovat marraskuussa, ja koko kisan loppukilpailu järjestetään tammikuussa Tallinnassa.
Suomessa kiinnostus näihin aloihin on ollut laskussa, kun taas Virossa nuoret ovat innostuneempia luonnontieteistä. Suhtautuminen näkyy molempien maiden PISA-tuloksissa.
Lohtajalaisen aineopettaja Katariina Taskisen mukaan kilpailu onkin lisännyt entisestään oppilaiden kiinnostusta luonnontieteisiin.
– Tehtävät eivät olleet helppoja, joten niissä oli sopivaa haastetta. Oppilaiden oli mukava ratkoa niitä yhdessä.
Kilpailussa on mukana yhdeksän yritystä eri puolilta Suomea. Myös kisaavia kouluja on yhdeksän.
Haasteita tosielämästä
Pohjalaiskouluista tulevaisuuden haasteita ratkovat Pruukin yhtenäiskoulu Seinäjoelta ja Lohtajan koulu Kokkolasta.
Lohtajan koulun yhteistyöyrityksenä oli Kokkolassa kasvinsuojeluaineita valmistava CABB.
Toisen ryhmän piti lisätä biodiversiteettiä suurteollisuusalueella. Ryhmä suunnitteli sinne pienen viheralueen, jossa oli muun muassa pieni lampi lisäämässä luonnon monimuotoisuutta.
Toinen ryhmä mietti bioindikaattorien käyttöä päästöjen tutkimisessa. Se ehdotti ratkaisuksi, että alueelle voitaisiin istuttaa juolavehnän tai voikukkien kaltaisia rikkaruohoja. Niiden avulla voisi havaita, ovatko suoja-aineet levinneet ympäristöön. Myös jäkälät ovat hyviä bioindikaattoreita, koska ne kuolevat ilmansaasteista herkemmin kuin rikkaruohot.
Oppilaat tekivät kirjalliset esitykset englanniksi ja kuvasivat videot, jotka lähetettiin tuomaristolle alkukarsintaa varten.
Intoa riittää
Kokeellisen luonnontieteen valinnaisryhmässä opiskelevan Tinja Pajunpään mielestä kilpailu oli mukava kokemus.
– Minä en ole mikään kielitaituri, mutta onneksi muut osasivat paremmin. Minä pystyin hyödyntämään sitten kuvaustaitojani videon teossa.
Mikäli Juulia Lahtisen ryhmä selviää Tallinnan finaaliin kisassa, hän ei aio ottaa stressiä työn esittelemisestä englanniksi.
– Jos ei oikein kaunista englantia tule, kyllä se rallienglannilla hoituu!
Laura Huhtalalle ryhmätyöskentely oli paras osa kilpailua.
– Suunnittelimme asioita yhdessä, ja samalla siinä oppi uusia asioita.
Osaamisen puutteet näkyvät työpaikoilla
Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Hanna Hyyryläinen korostaa innostuksen merkitystä.
– Virossa innostetaan nuoria luonnontieteiden pariin. Siellä voi koulun jälkeen osallistua iltapäiväkerhoihin, missä pääsee käsin tekemään ja kokeilemaan.
Nuorille hän haluaa tuoda esiin luonnontieteiden ja kemianteollisuuden tarjoamia työmahdollisuuksia.
– Pääsee tekemään työtä, jolla on merkitystä tulevaisuudessa.
Lohtajalla vieraillut Hyyryläinen oli tyytyväinen näkemäänsä.
– Tämä oli hieno kokemus, koska nuoret olivat selkeästi innoissaan projektista. Oli ihanaa nähdä heidän innostuksensa.