THL tarkasti toiminnan, kun johtajan sijainen alkoi ihmetellä viraston hankintoja ja hallintoa. Virkavapaalla oleva johtaja kertoo vain jatkaneensa edeltäjiensä tapaan.
Valtion koulukotien (VKK) uusi sisäinen tarkastusraportti vuosilta 2022–2024 kertoo epäselvyyksistä muun muassa koulukotien henkilöstöhallinnossa ja kululaskuissa.
Summat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin aiemmin esiin nousseissa hankintaepäselvyyksissä.
Valtion koulukotien yleisestä ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka on tehnyt raporteissa ilmitulleiden epäselvyyksien vuoksi tutkintapyynnön poliisille.
Kyseiseen aikaan valtion lastensuojeluyksiköiden johtajana toimineen Kaisa Lepolan mukaan toisessa raportissa esiin nostetut asiat ovat pieniä ja tarkoitushakuisesti ja osin virheellisesti esitettyjä.
Lepola kertoo jatkaneensa VKK:n edeltäjien luomia, aiempia käytäntöjä hallinnossa ja esimerkiksi hankinnoissa.
Nykyinen johtajan viransijainen Kaisa Tammi taas katsoo, että Valtion koulukotien hallinnossa on selvää uudistamisen tarvetta.
Aiempi johtaja Lepola: tarkoitushakuisuutta, ajojahti
Kaisa Lepola sanoo, että sisäisissä raporteissa on ollut paljon virheitä ja epätarkkuuksia. Lepolan mukaan nyt havaitut ja julki tulleet epäkohdat ovat muutoinkin vähäisiä, ja niiden mittasuhteita on paisuteltu julkisuudessa.
– Raporteissa on ollut tarkoitushakuisuutta. Minua ei ole edes tähän toiseen raporttiin haastateltu ollenkaan. Minut on haluttu pitää tästä sivussa.
Tarkoitatko, että tässä olisi jokin ajojahti, että sinut haluttaisiin savustaa ulos johtajan pestistä?
– Kyllä.
Lepola muistuttaa, että ei ole saanut työstään negatiivista palautetta johtokunnalta tai THL:stä. Hän kertoo, että poliisi ei ole ollut häneen yhteydessä.
– Hallinto on muotoutunut jo ennen minun aikaani sellaiseksi kuin se on. Prosesseja ei ole minun aikanani millään tavalla erityisesti tarkasteltu.
Nykyinen johtaja Tammi: uudistamisen paikka
Valtion lastensuojeluyksiköiden johtajan viransijainen Kaisa Tammi on selvittänyt edeltäjänsä Kaisa Lepolan aikana sattuneita asioita.
Tultuaan tehtävään hän hämmästyi kohtaamistaan menettelytavoista, kysyi neuvoa asiassa THL:ltä ja vei asioita eteenpäin.
– Nyt me olemme tehneet toimenpiteitä ja toimenpidesuunnitelman, miten korjataan, että tulevaisuudessa kaikki hallinnolliset prosessit ovat sellaisia, kuin valtionhallinnossa on syytä olla, sanoo Tammi.
Talouspäällikön ja hallintojohtajan virkoihin haetaan henkilöitä vahvistamaan hallintoa ja tuomaan osaamista.
Tilaajana ja esittelijänä suurimmassa osassa epäselvistä hankinnoista on toiminut Valtion koulukotien kehittämispäällikkö Jani Méling. Hänen osaltaan virkamiesoikeudelliset prosessit ovat kesken, kertoo Tammi.
– Täällä on tällaisen johtamisen ja hallinnon uudistamisen paikka. Tämä ei koske arkista työtä koulukodissa, koulun tai hoidon kasvatuksen puolella. Siellä on lapsia hoidettu kaikki viimekin vuodet hyvin, ja monia hyviä asioita on tapahtunut tämän organisaation sisällä.
Valtion koulukoteja on Mikkelissä, Limingassa, Pedersöressä, Kouvolassa ja Vihdin Nummelassa. Koulukotien vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa.
