Maanantaiaamuna kansanedustaja Jani Mäkelä arvioi viestipalvelu X:ssä Ylen työntekijöiden älykkyyttä.
Hän jakaa päivityksessään uutisartikkelin ja kirjoittaa sen yhteyteen huomion.
”Juttu on karkea yksinkertaistus, kuten YLEn keskimääräisellä (älykkyys)tasolla sopiikin.”
Muutama tunti myöhemmin minulla on tapaaminen Jani Mäkelän kanssa. Olemme sopineet haastattelusta hänen kotipaikkansa kirjastossa Lappeenrannan Joutsenossa.
Mäkelä on haastattelussa kohtelias. Hän vastaa kaikkiin kysymyksiin paneutuneesti.
Lopuksi hän jää vielä kaikessa rauhassa jutustelemaan Ylessä tet-harjoittelussa olevan 9.-luokkalaisen nuoren kanssa. Kaksikko keskustelee muun muassa siitä, millaista on yhdistää lapsiperheen arki Etelä-Karjalassa kansanedustajan työhön Helsingissä.
Katso noin minuutin videolta, millaisia puolia Jani Mäkelä näyttää itsestään julkisuudessa.
Jani Mäkelän poliitikon roolissa on pitkään herättänyt huomiota hänen tapansa esiintyä eri tavalla sosiaalisessa mediassa kuin kasvotusten.
Haastattelussa hän ei ole halukas arvioimaan, mitä vaikutuksia hänen käyttämällään kaksijakoisella viestinnällä on maan poliittiseen keskusteluilmapiiriin.
”Ehkä olen väärä henkilö analysoimaan omia tekemisiäni. Se vaatii varmaan jonkun muun asiantuntijan sitä asiaa kommentoimaan.”
”Toki mielelläni kommentoin, jos on joku yksittäinen seikka, mistä halutaan kommenttia.”
Siispä pyydän kahta poliittisen viestinnän asiantuntijaa kommentoimaan Mäkelän toisistaan poikkeavia tapoja esiintyä kasvokkain ja somessa. He kertovat arvionsa myöhemmin tässä jutussa.
Sitä ennen paneudutaan Mäkelän työhön maan suurimpiin kuuluvan puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Hallituskauden merkittävimpinä onnistumisinaan Mäkelä pitää lakimuutoksia.
– Ensimmäistä kertaa historiassa omalle poliittiselle viiteryhmälleni eli perussuomalaisille tärkeitä asioita päätyy Suomen lakikirjaan.
Kiistelty käännytyslaki
Esimerkkinä hyvin sujuneesta lain valmistelusta hän mainitsee heinäkuussa voimaan astuneen rajalaiksi tai käännytyslaiksi kutsutun kokonaisuuden.
Laki mahdollistaa turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Laki on voimassa vuoden.
Lain voimaantuloa edelsi kiivas julkinen keskustelu.
Jani Mäkelä kertoo nyt hämmästelleensä eräiden lain valmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden roolia.
– He lähtivät ottamaan aktivistin roolia ja kommentoimaan asioita, jotka eivät oikeasti heille kuulu, Mäkelä kritisoi.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan laista on sen voimaantulon jälkeen tehty useita kanteluita Euroopan komissiolle.
Mäkelän mielestä asiantuntijoiden ei pitäisi enää eduskunnan päätöksenteon jälkeen pyrkiä vaikuttamaan tehtyyn päätökseen.
– He [asiantuntijat] voivat itse omalla äänellään yhtenä miljoonista äänestäjistä vaikuttaa siihen, mutta siihen loppuu heidän valtansa, Mäkelä sanoo.
Kaksi tutkijaa tunnistaa kaksoisviestit
Kielentutkija Kristiina Savola Tukholman yliopistosta tunnistaa Mäkelän tyylissä joillekin, usein oikeistopopulistisille puolueille tyypillisen kaksoisviestinnän.
Kaksoisviestinnässä julkinen puhetapa on siloiteltua ja monitulkintaista. Savola tutki perussuomalaisten blogiviestintää vuonna 2015, kun puolue oli edellisen kerran hallitusvastuussa.
– Viestitään sillä tavalla, että puolue vastaa hallituksen linjaa. Tai ainakin tulee vaikutelma, että puolue vastaisi hallituksen linjaa, Savola muotoilee.
Kaksoispuheelle on tyypillistä, että poliitikon viesteissä omille kannattajaryhmille on enemmän tilaa puolueen agendan mukaisille asioille ja suorasukaisemmalle retoriikalle.
– Puheessa voi ilmentyä vihamielistä suhtautumista toisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin. Käytetään esimerkiksi väkivaltaisia sanankäänteitä, jotka julkisesta puheesta sitten siloitellaan pois, hän toteaa väitöskirjansa aineistoon perustuen.
Vallankäyttäjien puhetavalla on merkitystä. Erikoistutkija, dosentti Mikko Leino Turun yliopistosta on seurannut demokratiaan liittyviä kehityskulkuja laajasti.
Hänen mukaansa puhetavat, joita johtavassa asemassa olevat poliitikot käyttävät, määrittelevät laajemminkin, millaiset puhetyylit ovat hyväksyttyjä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Leino arvioi kärjistävän keskustelutavan lisäävän joidenkin ihmisryhmien ulkopuolisuuden tunnetta yhteiskunnassa.
– Demokratian tilasta kertovista mittareista voidaan tulkita, että ihmisten halukkuus osallistua ja keskustella yhteiskunnan asioista on heikentynyt, hän sanoo.
Lopuksi Jani Mäkelä vastaa vielä yhteen kotimaakuntansa poliittiseen ydinkysymykseen, keinoihin työttömyyden hoitamiseksi.
Metsähakkuut tuovat työtä
Viime kuukausina seudulla on kerrottu isoista irtisanomisista. Samaa tapahtuu monilla aloilla eri puolilla maata.
Miten työttömille löytyy töitä?
Mäkelän mukaan Suomessa on turvattava perinteisen teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden toimintamahdollisuudet. Siihen liittyen on keskeistä varmistaa puuraaka-aineen saatavuus.
– Raja on kiinni, puuta ei tule Venäjältä ja me kuitenkin tarvitsemme puuta. Tämä on keskeinen pointti meidän alueemme kannalta, ja se vaatii valtakunnallista ja Euroopan tason vaikuttamista, Mäkelä linjaa.
Miten Venäjältä aiemmin tuotu puuraaka-aine korvataan?
Mäkelän mielestä metsäteollisuuden puun saatavuuden varmistamiseksi Suomessa on kiinnitettävä huomio hakkuita ohjaavaan lainsäädäntöön, myös EU-tasolla.
”Puheet siitä, että metsiä ei voi hakata, täytyy yksinkertaisesti lopettaa.”
Mäkelä perustelee arviota Suomen metsien määrästä havainnolla, jonka voi tehdä ilmasta.
– Kun nouset lentokoneeseen Helsinki-Vantaalta, näet käytännössä pelkästään metsää. Muutama talo siinä Espoon ja Helsingin kohdalla näkyy metsän keskellä, mutta muuten Suomi on täynnä metsää, hän kuvaa.