Tuoreen raportin mukaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet eli long covid -oireet voivat aiheuttaa sairastuneelle merkittäviä työ- ja toimintakyvyn haittoja.
Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimus osoittaa, että koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet ovat monitekijäinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa kuntoutuksessa.
Tutkimukseen haastatellut potilaat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen esimerkiksi työpaikalla ja terveydenhuollossa. Terveydenhuollon, työnantajan ja potilaan välinen yhteistyö onkin olennaista työkyvyn ja työhönpaluun tukemisessa.
Työhönpaluututkimuksessa haastateltiin 28 potilasta. Potilaiden elämää haittaavia oireita olivat muun muassa väsymys, keskittymiskyvyn vaikeudet, kivut, unettomuus ja mielialaoireet.
Yksi pitkittyneen koronataudin oireista kärsinyt on koulunkäynninohjaajana työskentelevä Taina Hallström. Hän sanoo, ettei tunne katkeruutta sairastumisestaan.
Vaikka suuri osa potilaista toipuu, tietoa toipumiseen vaikuttavista tekijöistä on yhä vähän. Tutkimuksen mukaan oheissairaudet, kuten ahdistus ja masennus, sekä elintavoista tupakointi, olivat yhteydessä kohtalaisiin tai vakaviin toimintakyvyn rajoituksiin.
Työterveyden ja yleislääketieteen erikoislääkärin ja tutkijan Aleksandra Sulgin mukaan työkykyä heikentävät oireiden lisäksi muutkin tekijät. Monet long covid -potilaat kokevat oireisiinsa liittyen kielteisiä asenteita ja ymmärtämättömyyttä työpaikoilla, lähipiirissä ja terveydenhuollossa.
Poissaolo työpaikoilla voi pitkäaikaisoireiden vuoksi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Siksi koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsiviä potilaita on tärkeä kuntouttaa kokonaisvaltaisesti.
– Terveyden lisäksi vaikuttaa moni muu asia, esimerkiksi miten heikentynyttä työkykyä otetaan vastaan työpaikalla, miten kuntoutusta ja hoitoa ohjataan terveydenhuollossa ja saako henkilö työhönpaluun tukea, Sulg kuvailee.
Työhönpaluuta tukevia hyviä keinoja ovat Sulgin mukaan esimerkiksi osasairausloma, osa-aikatyö tai työtehtävien muokkaaminen.
Sairastuneiden todellista määrää ei tiedetä
Pitkittyneeseen koronatautiin sairastuneiden todellista määrää ei tiedetä.
Long covid -diagnoosi luotiin vuonna 2021, noin vuosi pandemian puhkeamisen jälkeen. THL:n arvion mukaan pitkittyneeseen koronatautiin sairastui vuonna 2022 noin 21 000 suomalaista. Samana vuonna koronatartuntojen määräkin oli huipussaan.
Myös long covidista johtuvien sairauspoissaolojen huippuvuosi oli vuosi 2022, jolloin sairauspäiviä oli kaikkiaan noin 42 000. THL:n rekisteritietojen mukaan diagnoosien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.
– Long covidilla on hyvä ennuste, ja potilaat toipuvat siitä hyvin. Hyvin pienelle prosentille kaikista koronaan sairastuneista muodostuu pitkäaikainen ja hankala oirekuva, ja valtaosa paranee siitä hyvin, Sulg painottaa.
Sairauspäivärahoja on myönnetty long covidin vuoksi vain vähän
Kelan mukaan huoli laajasti työkyvyttömyyttä aiheuttavasta pitkäaikaissairaudesta ei ole long covidin kohdalla toteutunut.
Tilastot osoittavat sairauspäivärahajaksojen keskittyneen alle kahden kuukauden mittaisiin sairauspäivärahajaksoihin vuosina 2021 ja 2022. Yhdellä ihmisellä voi olla useita kausia ja kausien pituus voi myös vaihdella.
– Onneksi long covidin aiheuttamista sairauspäivärahajaksoistakin pääosa on ollut verrattain lyhyitä, sanoo Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.
Verrattuna tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen kustannukset ovat sata kertaa pienemmät.
– Tilastojen viesti on, että huoli long covidin aiheuttamasta hyvin laajamittaisesta työkyvyttömyydestä ei ole toteutunut, sanoo Leinonen.
Todellista sairastuneiden määrää on vaikea arvioida sairauspäivärahahakemusten perusteella myös sen takia, että Kelan sairauspäivärahatilastossa näkyy vain potilaan ensimmäinen diagnoosi.
Monilla pitkittynyttä koronatautia sairastavilla on myös muita sairauksia samaan aikaan, ja lääkärinlausuntoon merkitään ensimmäiseksi diagnoosiksi tärkein työkykyyn vaikuttava diagnoosi.
Osasairauspäiväraha tukee, kun sairaudessa on vaihtelevia kausia
Kelan tilastoissa näkyy, että long covid -potilaista osasairauspäivärahaa sai vuonna 2022 yhteensä 277 henkeä ja vuonna 2023 kaikkiaan 256 henkilöä.
– Havaintojemme perusteella yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava oireisto on joko fyysinen väsymys tai sitten kognitiivinen väsymys. Jäljellä olevaa työkykyä on pystytty hyödyntämään osasairauspäivärahan avulla jonkin verran enemmän kuin monissa muissa sairauksissa, toteaa Leinonen.
Osa kaikkein pisimmistä työkyvyttömyysjaksoista jatkuu kuntoutustukina eli määräaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä tai työkyvyttömyyseläkkeenä.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty tähän mennessä hakemuksiin nähden vähän. Työkyvyttömyyshakemuksia tehtiin long covid -diagnoosin perusteella eniten vuosina 2022 ja 2023. Hakemuksia on hyväksytty vuosi vuodelta vähemmän.
Kaikkiaan pysyviä työkyvyttömyyshakemuksia on tehty vuosina 2021–2024 285 ja määräaikaisia hakemuksia 158. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista on hylätty noin 76 prosenttia.