Joitakin traktorimönkijöitä saa ajaa tieliikenteessä ilman ajo-opetusta. Kyse on niin sanotulla T-kortilla ajettavista mönkijöistä, joiden osalta ei ole toistaiseksi säädettyä kuljettajaopetusta.
Jos kuljettajalla ei ole aikaisempaa ajokorttia, tulee hänen käydä neljän tunnin mittainen teoriakoulutus.
Liikenneturva toivoo, että seuraavan kerran ajokorttilakia muutettaessa tarkisteltaisiin mönkijäkuljettajien ajokorttien suoritusvaatimuksia.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi muutoksia ajokorttilakiin, Liikenneturvakeskuksen Petri Niska toteaa.
Ajokorttilakia uudistetaan lähivuosina
Traficomin johtava asiantuntija Marjo Immonen arvioi, että ajokorttilakia tullaan uusimaan tämän vuosikymmenen aikana.
– EU:ssa muutetaan parhaillaan ajokorttidirektiiviä, ja tämä vaikuttaa myös meidän lainsäädäntöömme. Tässä tulee varmasti mietittäväksi myös T-kortin eli traktorikortin muutostarpeet, hän sanoo.
Vielä ei tiedetä, tuleeko mönkijöiden osalta käyttöön oma ajokortti.
Immosen mukaan T-ajokortilla saa ajaa korkeintaan 60 kilometriä tunnissa kulkevaa mönkijää. Jos mönkijä kulkee lujempaa, kuljettaja tarvitsee auton ajokortin.
Myös mönkijän paino asettaa omat rajoituksensa, painavimpien mönkijöiden kuljettajilta vaaditaan kuorma-autokorttia.
Immonen arvioi, että mönkijöihin joudutaan kiinnittämään lainsäädännössä enemmän huomiota myös siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden määrä on kasvanut hyvin nopeasti.
Traficomin tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien mönkijöiden määrä on viimeisten viiden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Tänä vuonna niitä on rekisterissä kaikkiaan lähes 65 000, ja suurimmat mönkijätiheydet ovat pääkaupunkiseudulla Helsingissä ja Espoossa.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) selvityksestä käy ilmi, että vuosien 2013–2022 aikana tieliikenteessä tapahtui 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena mönkijä. Niistä 17 oli avomallisia mönkijöitä ja kaksi muuta koppimallisia mönkijöitä. Koppimönkijät ovat rinnakkain istuttavia malleja, joissa on turvakaaret ja turvavyöt.
Onnettomuuksiin osallisista 19 mönkijäkuljettajasta kuusi oli alle 21-vuotiaita ja neljä yli 65-vuotiaita. Kaikki kuljettajat olivat miehiä.
Liikennevahinkoihin osallisten mönkijöiden määrä kymmenkertaistui noin sadasta mönkijästä lähes tuhanteen mönkijään. Eniten kasvoi yhteenajo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleiden mönkijöiden määrä.
Yhä useampi valitsee mönkijän mopon sijaan:
Suomen suurimman mönkijäharrastajayhdistyksen West Coast Atv:n puheenjohtaja Tapani Roukala ei ole yllättynyt mönkijäonnettomuuksien noususta.
– Kun joku laite yleistyy, onnettomuustilastot kasvavat.
Roukala arvelee, että mönkijöiden suosio voi johtua siitä, että se on monipuolinen. Samalla ajoneuvolla voi tehdä pihatöitä, puunajoa, lumitöitä ja ajaa paikasta toiseen.
Liikenneturvan Petri Niskan mukaan suosiota selittää myös se, että kyytiin mahtuu kaverikin.
– Alun perin mönkijä on tehty työkäyttöön. Siitä on kehittynyt ajan saatossa kulkuväline myös tieliikenteeseen. Edelleen valtaosa mönkijöistä on avomallisia.
Kypärä olisi voinut pelastaa kaksi
Tilastoiduissa mönkijäonnettomuuksissa avomallisten mönkijöiden 21 kuljettajasta ja matkustajasta 17 ei käyttänyt kypärää. Joissain tapauksissa kypärää oli käytetty, mutta se oli esimerkiksi kiinnitetty puutteellisesti.
Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi voinut pelastaa kuolemalta kaksi traktorimönkijän kuljettajaa.
Turvavyö ei pelastaisi
OTI ehdottaa raportissaan, että avomallisiin mönkijöihin määrätään turvakaaret ja turvavyöt pakolliseksi.
Tapani Roukalan mukaan turvavyötettynä mönkijän kuljettaja voi jäädä kaatuvan mönkijän alle.
Onnettomuuksissa kuolleista joka toinen sai kuolettavat vammansa jäädessään puristuksiin kaatuneen mönkijän alle tai pudotessaan mönkijän kyydistä ja mönkijän kulkiessa ylitse.
Myös OTIn selvityksessä todetaan, etteivät turvavyöt sovellu maastokäyttöön.
Liikenneturvan Petri Niskan mielestä OTIn ehdotus turvakaarista ja turvavöistä tieliikenteeseen on miettimisen arvoinen, koska avomalliset mönkijät erottuvat onnettomuustilastossa.
OTI esittää myös, että mönkijöiden virittäminen, eli nopeudenrajoittamisen ohittaminen pitäisi tehdä vaikeammaksi. Seitsemän kuolemantapauksissa osallisena olleen mönkijän nopeudenrajoitin oli ohitettu, eli niillä pystyi ajamaan nopeampaa kuin 40 tai 60 kilometriä tunnissa.
Liikenneturvan Petri Niska muistuttaa, että turvavöiden asentaminen avomallin mönkijöihin vaatii rakenteellisia muutoksia ja tähän keskusteluun pitää saada mukaan mönkijöiden valmistajat ja maahantuojat.