Ukraina tekee lähiviikkoina sarjan ohjusiskuja syvälle Venäjälle. Näin arvioi tiedusteluanalyytikko Pasi Paroinen sotaa avoimista lähteistä seuraavasta Black Bird Groupista.
Kyseessä olisivat noin 300 kilometrin päähän yltävät ATACMS-ohjukset, joiden käyttöön Ukraina on mediatietojen mukaan viimein saanut luvan Yhdysvalloilta.
Aiemmin presidentti Joe Bidenin hallinto salli ohjusten käytön ainoastaan Ukrainan rajojen sisällä.
Ukrainalla on yli 200 hyvää iskukohdetta
Ukrainan kohteina lienevät joukkojen kokoontumispaikat ja lentokentät Kurskin ja Rostovin alueilla.
Tutkimuslaitos ISW arvioi syyskuussa, että Ukrainan ulottuville tulee yli 200 arvokasta sotilaskohdetta, kun se saa luvan pitemmän kantaman ohjusten käyttöön Venäjällä.
Ukrainan tähtäimessä on Paroisen mukaan todennäköisesti Venäjän helikopterikentät ja joukkojen komento-, koulutus- ja kokoontumispaikat selustassa.
– Myös lentotukikohdat ovat erityisen herkullisia kohteita tällaisille asejärjestelmille, Paroinen sanoo.
Pitkäaikaisimmat vaikutukset ovat iskuilla, jotka tuhoavat vaikeasti korvattavissa olevaa kalustoa, kuten juuri helikoptereita tai lentokoneita.
Paroisen mukaan tärkeitä kohteita on erityisesti pohjoisessa Kurskin alueella ja idässä Rostovin alueella.
Kurskissa Venäjä yrittää vallata Ukrainalta takaisin alueita rajan pinnassa. Rostovin suunta on puolestaan tärkeän itärintaman tukialuetta.
Ukraina voisi iskeä ohjuksilla myös pohjoiskorealaisten joukkojen kokoontumispaikoille. Yhdysvaltain tietojen mukaan Venäjä on tuonut taisteluihin yli 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta, joista suurin osa on juuri Kurskin suunnalla.
– Sillä lähetettäisiin viesti Pohjois-Korean suuntaan, että tervetuloa tänne, Paroinen sanoo.
Yksi ohjus kylvää tuhoa satojen metrien säteelle
ATACMS-ohjukset toimivat parhaiten helikoptereita, ajoneuvoja ja sotilaita vastaan.
ATACMS-ohjus kantaa joko yhtä parinsadan kilon räjähdepanosta tai satoja tytärammuksia, jotka leviävät satojen metrien säteelle iskupaikasta.
Ukrainalla on ollut käytössä etenkin jälkimmäistä tyyppiä.
– Ne ovat erityisen hyviä laajoja ja heikosti suojattuja maaleja kohtaan. Puhutaan pehmeistä kohteista, esimerkiksi panssaroimattomista ajoneuvoista, helikoptereista ja miehistöstä, Paroinen kertoo.
Ukraina on jo tähän mennessä pystynyt iskemään drooneilla vielä paljon syvemmälle Venäjälle.
Droonit kantavat kuitenkin yleensä vain yhtä pienempää räjähdepanosta, joten vaikutus ei ole yhtä laaja kuin ohjuksilla.
Venäjä voi vetää kalustoaan kauemmas turvaan
Venäjä on oppinut torjumaan ohjuksia aiempaa paremmin ja voi siirtää kohteita muualle.
– Jos on suojattu kohde, niin täytyy ampua monta ohjusta, että saadaan yksi menemään läpi, Paroinen sanoo.
Tällä kertaa Ukrainalla ei myöskään ole yllätyksen tuomaa etua. Yhdysvaltalaisviranomaiset vuotivat tiedon ohjusten käyttöluvasta ennen kuin Ukraina ehti iskeä Venäjän maaperälle.
– Se on hyvin harmillista, koska se antaa venäläisille aikaa muuttaa omaa toimintaansa, Paroinen sanoo.
Venäjä voi nyt siirtää kalustoaan kauemmas rajalta tai hajauttaa toimintoja pienempiin yksiköihin.
Ukrainan kannattaa Paroisen mukaan tehdä iskut mahdollisimman nopeasti, ennen kuin Venäjä ehtii suojautua ohjuksilta.
Tämän jälkeen iskujen määrä tyrehtynee, koska Ukraina on saanut ohjuksia käyttöönsä todennäköisesti vain joitain kymmeniä.
Juuri ohjusten pienen määrän takia Paroinen ei usko, että tulevat ohjusiskut muuttaisivat sodan kulkua kovin merkittävästi.
– Mistään ihmeaseista ei ole kyse, Paroinen sanoo Ylelle.
Trump voi myös perua käyttöluvan
Jos Trump päättäisi perua ohjusten käyttöluvan Venäjällä, Ukraina olisi vaikeuksissa.
Ukraina sai pitemmän kantaman ATACMS-ohjuksia käyttöönsä jo alkuvuodesta. Päätös sallia niiden käyttö myös Venäjällä venyi kuitenkin kuukausia.
Toistaiseksi ei tiedetä, mitä Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ajattelee amerikkalaisohjusten käytöstä Venäjällä.
Osa Trumpin liittolaisista on pitänyt päätöstä vaarallisena, kun taas osa on sanonut sen tulleen liian myöhään.
Paroisen mukaan Ukraina ei pysty käyttämään ATACMS-ohjuksia itsenäisesti, vaan Yhdysvallat tukee sekä iskujen suunnittelua että toteutusta. Lisäksi Yhdysvaltain tiedustelu auttaa kohteiden löytämisessä.
Lähteet: AFP, Reuters, AP
