Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen elämään, sanotaan lasten oikeuksien sopimuksessa.
Lasten oikeuksien sopimus on YK:n yleissopimus vuodelta 1989, mihin myös Suomi on sitoutunut.
Nuorten elämä on nykyisin jossain määrin kuitenkin aika turvatonta, ja nuorten tekemien rikosten määrä on kasvussa monilla mittareilla. Esimerkiksi yleisimmin pahoinpitelystä epäilty on nykyään 14-vuotias nuori.
Myös pääministeri Petteri Orpo on (kok.) huomannut, että nuorten rikollisuus on lisääntynyt.
– Jokainen, joka kaupungilla kulkee, näkee nujakointia ja ehkä ilkivaltaa. En ole sen pahempaan törmännyt, mutta ihan riittävästi saan lukea aika järkyttävistäkin asioista, mitä lapset ja nuoret tekevät, Orpo sanoo suoraan.
Nuorten tekemiä rikoksia on aina ollut, mutta ongelmat ovat nykyään paljon moninaisempia, Orpo huomauttaa.
– Minunkin nuoruudessani oli nuorten tekemiä rikoksia, mutta se oli enemmän ilkivaltaa tai vaikka töhrimistä. Laittomien graffitien tekemistä tai paikkojen hajottamista.
– Nyt tämä on mennyt paljon vakavammaksi. Erityisesti lasten tekemä väkivalta, on sellainen asia, mikä järkyttää syvästi. Sellaista ilmiötä en ole aiemmin nähnyt, ja siihen pitää puuttua, Orpo sanoo.
Suomessa mentiin Orpon mukaan vuosikymmenet siihen suuntaan, että lasten ja nuorten tekemät rikokset vähenivät. Nyt ne ovat hänen mukaansa kääntyneet kasvuun, ja erityisesti alaikäisten tekemät rikokset ja siellä vielä väkivaltarikokset ovat yhä julmempia.
Pääministeristä se kertoo tästä ajasta.
– Minusta se on tosi huolestuttavaa. Luulen, että sosiaalinen media on yksi syy.
Toinen syy hänen mukaansa on se, että Suomessa on syrjäytyneitä ihmisiä ja perheitä, eikä kaikilla lapsilla ole sen myötä samat lähtökohdat.
Nuoretkin kuitenkin tekevät rikoksia.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, ja sitä ennen rikoksia tehneet nuoret päätyvät sosiaaliviranomaisten avun pariin.
Mitä Orpo ajattelee alle 15-vuotiaista rikoksentekijöistä?
– Alle 15-vuotiaita ei voi oikein vankilaankaan laittaa, mutta jo rikoskierteessä oleville nuorille pitää löytyä paikka, missä heitä autetaan, Orpo toteaa.
– Nuorelle pitää osoittaa rajat. Jos ei heti puhuta pahimmista rikoksista, vaan pienemmästä rötöstelystä, mistä se yleensä alkaa, niin pitää osoittaa ettei se ole oikein. Samaan aikaan pitää tarjota apua, jos näkee, että nuorella meneee huonommin.
Hallituksen velvollisuus on tehdä kasvavalle nuorten rikollisuudelle jotain mahdollisimman pian, Orpo sanoo.
Peruskouluihin on lisätty määrärahoja, jotta opetus olisi hyvää ja oppilaita huomioitaisiin yksilöllisesti, lisäksi nuorille otetaan käyttöön terapiatakuu, Orpo luettelee.
– Pääministerinä voin luvata, että teemme kaikkemme, jotta tilanne saattaisi kääntymään siihen suuntaan, että lasten tekemät rikokset vähenevät, hän sanoo uutisluokalle.
Nuorelle voi olla yllätys, kuinka vakava rikos ryöstö oikein on
Myös poliisi on huomannut nuorten rikosten määrän kasvun. Asia puhuttaa myös poliisilaitoksella, missä poliisit miettivät miten parhaiten nuorten rikollisuutta voisi torjua, rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Marja Väätti Helsingin poliisista kertoo.
Eritoten kasvua on ollut hänen mukaansa vakavissa rikoksissa, kuten väkivalta- ja ryöstörikoksissa.
– Meille tulee viikoittain useita kymmeniä rikosasioita tutkittaviksi, missä on joku nuori rikoksesta epäiltynä. Kovasti on pitänyt kiirettä viime vuosina, Väätti sanoo.
Rikosten vakavuus ei aina ole nuorille täysin selvillä, Väätti sanoo suoraan.
– Monille nuorille tulee esitutkinnassa yllätyksenä, miten vakava rikos esimerkiksi ryöstö on.
Työryhmä: Pekka Fischer, Samu Kaariste, Tommi Kuosmanen, Milja Leppänen, Marilla Luukka, Suvi Maanpää, Rafif Mahdi, Sumayo Mohamed, Natalia Nevalainen Caero, Mio Paasonen, Oskari Parviainen, Erika-Gabriela Sabo, Väinö Sipola, Jasper Valkonen, Moona Vilja ja Vinha Ylinentalo / Helsingin Uuden yhteiskoulun uutisluokka.
Elli Piirainen / Yle Uutiskummi
Yle Uutisluokka on mediakasvatustoimintaa, jossa yläkoululaiset ryhtyvät toimittajiksi Ylen journalistien eli uutiskummien ohjauksessa. Nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan. Tavoitteena on parantaa nuorten medialukutaitoa sekä lisätä kiinnostusta yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita kohtaan. Helsingin Uuden yhteiskoulun 8A-luokka on yksi tämän vuoden uutisluokista.
