Poliisihallitus on jo jättänyt kanteen rikollisryhmä Bandidoksen lakkauttamisesta, mutta jatkoa voi seurata.
Poliisin tavoitteena on saada kaikki liivijengit kielletyiksi Suomessa.
Yle kertoi aiemmin keskiviikkona, että Poliisihallitus on jättänyt Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen kanteen rikollisryhmä Bandidoksen lakkauttamisesta.
Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen myöntää, että poliisi haluaisi, että loputkin liivijengit lakkautettaisiin.
– Kyllä, rehellisesti voin sanoa, että se on tavoitteena.
Pöyhösen mukaan rikollisryhmien toiminnan heikentäminen ja rikollisuuteen puuttuminen on poliisin velvollisuus, jossa hallinnolliset keinot on yksi työkalu.
Seuraavana vuorossa Helvetin enkelit?
Aiemmin Suomessa on oikeuden päätöksellä lakkautettu rikollisista liivijengeistä Cannonball MC sekä United Brotherhood alajaostoineen.
Mikäli Bandidoksen lakkautuskanne menee läpi, neljästä suurimmasta perinteisestä liivijengistä on jäljellä enää Helvetin enkelit.
Onko se seuraavaksi lakkautusuhan alla?
– Poliisihallitus ei näistä asioista etukäteen julkisuuteen kerro. Toki selvitämme näitä asioita ja tulemme julkisuuteen, kun asiat ovat riittävän pitkällä, Pöyhönen muotoilee.
Esitutkintoja aloitettu toiminnan jatkamisista
Pöyhönen toteaa, että poliisilla on lakkautuspäätösten seurauksista hyviä kokemuksia.
– Olemme vaikeuttaneet heidän toimintaansa. Tunnukset ja liivit ovat yleisillä paikoilla poistuneet katukuvasta, samoin kokoontumistilojen tunnukset.
Poliisi kuitenkin alleviivaa, etteivät rikokset lopu yhdistysten kieltämiseen.
– Lakkautuskanteet eivät yksistään torju järjestäytynyttä rikollisuutta. Muutamia esitutkintoja meillä on ollutkin siitä, että toimintaa on jatkettu.
Tunnuskieltoa on myös kierretty.
Esimerkiksi United Brotherhoodin jäsenet ovat pukeutuneet vankilassa punamustiin vaatteisiin ryhmän entisten tunnusvärien mukaisesti.
Mahdollista on, että tilalle tulee uusia
Poliisitarkastaja Pöyhönen myöntää, että perinteisten liivijengien lakkauttaminen voi tarkoittaa sitä, että niiden tilalle tulee uusia rikollisryhmiä.
Hän huomauttaa, että ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina.
Pöyhönen ottaa esimerkeiksi muun muassa katujengien mukanaan tuomat väkivallanteot sekä rikolliskentän kansainvälistymisen.
– Tässä muutoksessa viranomaistenkin täytyy olla valmiina.
Professori: Kielto iskee jengin identiteettiin
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta sanoo lakkautuksen iskevän erityisesti kerhojen identiteettiin.
Lakkautettu ryhmä ei saa enää käyttää tunnuksiaan ja toimia niiden alla järjestäytyneesti.
– Liivijengit ovat erittäin tarkkaan organisoituneet. Luulen, että kielloilla voidaan hyvinkin vaikuttaa niiden toimintamalleihin, roolituksiin ja näkyviin merkkeihin.
Toiminnan jatkamisesta on mahdollista rangaista.
Laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta tuomitaan sakkorangaistukseen.
Saavatko jengiläiset kokoontua ilman tunnuksia?
Mutta saavatko lakkautetun kerhon jäsenet kokoontua porukalla ilman tunnuksia?
Kimmo Nuotion mielestä kysymys on mielenkiintoinen.
– Nämä ovat varmaan sellaisia asioita, joita jossain tulevassa oikeudenkäynnissä voitaisiin joutua selvittelemään – että mikä on toiminnan jatkamista.
Nuotio toteaa, ettei yhdistystoiminnan kieltämisellä voi rajoittaa henkilöiden liikkumista tai kokoontumisvapautta.
