Useat pääkaupunkiseudulla toimivat aasialaiset ravintolaketjut jonottavat pääsyä vuokralaiseksi kauppakeskus Rinteenkulmaan, josta on tullut ravintolakeskittymä.
Rovaniemellä on jälleen avannut tai pian avaamassa useita uusia ravintoloita. Samaan aikaan ravintola-alalla on kerrottu jopa konkurssiaallosta ympäri maata, myös pääkaupunkiseudulla.
Rovaniemellä on 65 000 asukasta. Viime vuonna kaupungissa kävi yli puoli miljoonaa matkailijaa, ja matkailijamäärien ennustetaan yhä vain kasvavan. Tämä on pitkään näkynyt kaupungin ravintolatarjonnassa, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
– Rovaniemi poikkeaa siinä mielessä esimerkiksi pääkaupunkiseudun ravintoloista, että Rovaniemen matkailu talviaikana kehittyy myönteisesti ja ulkomaisia asiakkaita on siellä paljon, Lappi sanoo.
Lapin mukaan korkeatasoisia ravintoloita on voitu perustaa paljolti sen takia, että ulkomaalaiset asiakkaat ovat selvästi suomalaisia valmiimpia maksamaan ravintolapalveluista.
– Tämä vuoksi Lapin erinomaisen hienoja raaka-aineita, kalliitakin raaka-aineita, voidaan käyttää ruuassa enemmän kuin ilman näitä ulkomaalaisia asiakkaita.
Lapin mukaan koko maassa ravintola-alan ja ravintolapalvelujen myynti on vähentynyt selvästi tämän vuoden aikana. Kuukausittain tarkasteltuna parhaana kuukautena myynti on vähentynyt yhdellä prosentilla ja heikoimpana kuukautena melkein kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna.
– Asiakkaiden heikko ostovoiman kehitys ja toisaalta se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla venäläisiä asiakkaita ei ole. He olivat tärkeitä asiakkaita ennen koronapandemiaa ja tätä Venäjän hyökkäyssotaa, Timo Lappi kertoo syistä.
Helsingin ravintoloiden konkurssiaallosta on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.
Rovaniemelle tulee yhtä aikaa kaksi japanilaista ravintolaa, joilla on liki samanlainen nimi. Ozaki Teppanyaki avasi pari viikkoa sitten Sampokeskuksessa ja Osaka Teppanyaki avaa vuodenvaihteessa Rinteenkulmassa. Yrityksellä on ravintolat Vantaan Myyrmannissa, Tampereen Koskikeskuksessa ja Turun Hansakorttelissa.
– Rovaniemelle laajentaminen on täydellinen seuraava askel, erityisesti kansainvälisyyden ja vilkkaan turismin vuoksi. Rovaniemellä on jo nyt laajasti erilaisia vaihtoehtoja, ja jokainen ravintola tuo oman lisänsä, yrityksen viestintäpäällikkö Melinda Wu vastaa sähköpostitse.
Lihaa perheen porotilalta
Yrittäjät Tiia Kangasniemi ja Mikko Kosonen avasivat tässä kuussa Rovaniemellä a la carte -ravintolan, joka on keskittynyt lappilaiseen ruokaan ja paikallisiin raaka-aineisiin.
Kangasniemen perheellä on porotila Inarissa, ja osa Taiga-ravintolan poronlihasta tulee sieltä. Yrittäjällä on aiempaa ravintolakokemusta myös Etelä-Suomesta.
Yrittäjät ostivat liiketilan ja remontoivat sen aiemman, intialaisen ravintolan jäljiltä parissa kuukaudessa lappilaiseksi ravintolaksi. Riskinotto ei pelottanut heitä.
– Kun olemme matkailualan parissa työskennelleet muutaman vuoden, niin huomasimme, että on hirveä kysyntä nimenomaan lappilaiselle ravintolalle. Päätimme alkaa tarjota näitä Lapin makuja modernilla twistillä, Kangasniemi kertoo.
Hän myöntää, että yritys tavoittelee nimenomaan turisteja, vaikka paikallisetkin ovat tervetulleita asiakkaaksi.
Rovaniemellä on arvion mukaan satakunta ravintolaa. Suurin osa ravintoloista on Rovaniemen keskustassa, mutta myös Joulupukin pajakylässä napapiirillä on liki parikymmentä ravintolaa. Tälle kaudelle avataan uusi ravintola Huskytarhassa, kertoo kauppiasyhdistystä edustava touhutonttu Antti Nikander.
Napapiirin alueella on hotelleissa ja mökeissä on vuodepaikkoja yhteensä noin 1600, eli suuri määrä matkailijoita viipyy talvisesongin aikana pajakylän alueella vuorokauden ympäri, ja ravintoloille riittää asiakkaita.
Joutuu sanomaan ”ei kiitos”
Kaupungin keskustassa on kolme kauppakeskusta. Niistä suurimmat kävijämäärät, yli kolme miljoonaa vuodessa, on Rinteenkulmalla.
Kauppakeskuksessa oli vuonna 2008 avattaessa kaksi ravintolaa ja yksi kahvila. Vuosien aikana määrä on kasvanut seitsemään, kertoo kauppakeskuspäällikkö Pekka Rinne.
Tänä syksynä kauppakeskukseen on ollut yhteydessä lukuisia aasialaisten ravintoloiden yrittäjiä, mutta Rinne on joutunut sanomaan ”ei kiitos”.
– Meillä on varmaan ollut jonossa tulijoita 6–7, niissä on aasialaisia ja muita etnisiä ravintoloita. Suurimmalla osalla on etelässä jo toimintaa.
Rinteen mukaan ravintoloita hyödyttää toisten läheisyys. Viereisen kauppakeskus Revontulen kanssa näyttää muodostuneen hyvä työnjako.
– Meillä on ravintoloita ja heillä muotia.
Lisätty ravintola Kotatieva faktalaatikkoon 20.11. kello 14.19.