Katariina sai lokakuussa hyvinvointialueeltaan potilaskirjeen.
”Hyvä sterilisaatiojonossa oleva Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas! Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen naistentautien ja synnytysten yksikön sterilisaatioon pääsykriteereitä on päivitetty valtakunnallisten ohjeistusten mukaiseksi.”
Voit katsoa koko kirjeen sisällön napsauttamalla alta avaa.
Kirjeen mukaan sterilisaation saamiseen on löydyttävä lääketieteellinen syy, eikä sterilisaatiota tehdä vain lainsäädännön perusteella.
Kirje jättää Katariinalle monta kysymystä. Päällimmäisenä jää epätietoisuus, onko hän edelleen jonossa.
Katariina esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa. Toimittaja on nähnyt hänen sterilisaatioon liittyviä asiakirjojaan.
Katariina on tiennyt aina, ettei halua lapsia. Matka kohti sterilisaatiojonoa alkaa keväällä 2023, kun hän täyttää hakemuksen sairaanhoitajan kanssa.
Onko edes kokeillut hormonaalista ehkäisyä?
Lääkäri Katariinan potilaskertomuksessa
Terveystiedoissani lukee, että olen kokeillut useaa hormonaalista ehkäisyä, ja miksi ne eivät ole sopineet.
Katariina
Sterilisaatiohakemusta käsittelevä lääkäri suosittelee hänelle jonotuksen ajaksi hormonikierukkaa tai muuta varmempaa ehkäisyä kuin kondomi.
Käytännössä tilanne on monilla hyvinvointialueilla se, että sterilisaatiojonoon saatetaan ottaa potilaita, mutta jono ei käytännössä liiku. Poikkeuksellista on se, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on viestinyt asiasta potilailleen suoraan.
Katariinan saaman kirjeen taustalla on Seinäjoen keskussairaalan tahto ryhdistää sterilisaatioiden leikkauskriteerejä vastaamaan Suomen muissa sairaaloissa olevia kriteereitä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi kehysriihessä, ettei ei-lääketieteellisin syin tehtävää sterilisaatioita enää toteutettaisi julkisella puolella. Erikoissairaanhoidon tiettyjen palveluiden rajaaminen pois julkisesta terveydenhuollosta edellyttäisi lainsäädännön muutosta.
STM:n tavoitteena on saada uusi lakiesitys eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2025.
Hormonaalinen ehkäisy on ensisijainen
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen naistentautien ja synnytysten ylilääkärin Tiina-Liisa Erkinheimon mukaan sterilisaatio on ehkäisyvaihtoehtona menettänyt merkitystään.
Viime vuonna naisille tehtiin 706 sterilisaatiota. Määrä on tippunut rajusti viime vuosina. Vielä kymmenen vuotta sitten naisten sterilisaatioita tehtiin yli 2 300, ja parikymmentä vuotta sitten määrä oli lähes 6 000.
– On tietty lääketieteellinen joukko, joiden kohdalla sterilisaatio on hyvä ehkäisykeino. Mutta potilasvalintaan meillä täytyy olla tiukat kriteerit, Erkinheimo sanoo.
Näitä ovat naiset, jotka eivät pysty käyttämään hormonaalista ehkäisyä tai kuparikierukkaa tai heillä on terveydellinen syy, jossa raskaus on ehdottomasti pystyttävä ehkäisemään.
Syyskuussa 2023 Katariina pääsee sterilisaatiojonoon. Potilaskertomuksessa mainitaan jälleen, ettei Katariina halua kokeilla hormonaalista ehkäisyä.
Se ei pidä paikkaansa! Olen kokeillut eri hormoniehkäisyjä. Ne eivät ole sopineet ja siksi en halua niitä enää käyttää.
Katariina
Katariina on kokeillut kolmea eri hormoniehkäisyä. Ne ovat aiheuttaneet niin rajuja sivuoireita, ettei hän ole voinut jatkaa käyttöä.
Rajujen kokemuksiensa vuoksi hän ei halua kokeilla enää hormonikierukkaa, vaikka sitä suositellaan.
Katariinan tulevaisuus sterilisaation osalta on epäselvä.
Vapaaehtoisesti lapsettomat ry on saanut viime vuosina yhä enemmän yhteydenottoja siitä, ettei julkisen terveydenhuollon sterilisaatioon pääse.
Sterilisaatio on muutakin kuin ehkäisykeino, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Soile Rajamäki.
– Raskauden ehkäisyn lisäksi se on myös kokonaisvaltaista mielen ja kehon hyvinvointia, kun ihmisen ei enää tarvitse miettiä tätä asiaa.
Erkinheimo tunnistaa ajattelun, muttei ole sen kanssa samaa mieltä.
– On totta, että hyvinvointi paranee, jos jatkuva pelko helpottaa. Lääkärinä kuitenkin haluan muistuttaa, ettei sterilisaatiokaan ole raskauden ehkäisynä sataprosenttisen varma.
Tunnen itse kehoni ja omat tarpeeni. Haluan itsemääräämisoikeuteni takaisin.
Katariina
Resurssipulassa priorisointi on tärkeää
Suomen Gynekologiyhdistys ry, Suomen Urologiyhdistys ry ja hyvinvointialueiden naistentautien- ja synnytysten ylilääkärit ovat laatineet yhteisen kirjelmän, joka on lähetetty Terveydenhuollon palveluvalikoimalle (Palko) arvioitavaksi kuuluuko sterilisaatio julkiseen palveluvalikoimaan jatkossakin.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Palko on valtioneuvoston asettama toimielin, jonka tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut ovat osa julkisin varoin rahoitettuja terveydenhuollon palveluita.
Kirjelmässä suositellaan, ettei naisten sterilisaatioita ja miesten vasektomioita tehdä julkisessa terveydenhuollossa, ellei potilaan terveys ole vaarantunut.
Syynä on terveydenhuollon resurssipula. Hyvinvointialueiden on ajallisesti priorisoitava lääketieteellisesti kiireelliset asiat kiireettömien edelle.
Se aika ja raha, mitä käytetään sterilisaatioon, pitää käyttää sairauksien hoitoon, ei raskauksien ehkäisyyn.
Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Tuppurainen
Yksityisellä puolella sterilisaatioita voitaisiin tehdä edelleen kuin ennenkin. Ajatus hirvittää Katariinaa.
– Tuleeko tässä lainmukaista päätöstä tehtyä, jos sterilisaatiot poistuisivat julkisesta terveydenhuollosta? Minkä takia sterilisaatio olisi vain hyvätuloisten oikeus ja he saisivat päättää omasta kehostaan? Katariina pohtii.
Laki jättää tulkinnanvaraa
THL, Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko tai STM eivät ole olleet mukana laatimassa kirjeessä mainittuja ”valtakunnallisia ohjeistuksia”.
STM ja THL ovat yhtä mieltä siitä, etteivät hyvinvointialueet voi tehdä lain kanssa ristiriidassa olevia päätöksiä.
Lakia täytyy noudattaa eli hyvinvointialueiden tulee tarjota sterilisaatiota kun lain esittämät kriteerit täyttyvät.
THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti
– Hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä ohjeistuksia asioista, joissa niillä on itsellä harkintavalta. Sterilisaatio on kuitenkin sillä tavoin sidoksissa lainsäädäntöön, ettei siinä asiassa voida toimia siten, että hyvinvointialueet oma-aloitteisesti kokonaan rajaisivat sen palveluidensa ulkopuolelle, STM:n lääkintäneuvos Sirkku Pikkujämsä kommentoi.
Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden väitöskirjatutkija Eveliina Ignatius kommentoi asiaa yleisellä tasolla ja kiinnittää huomion steriloimislain säännökseen.
– Laissa sanotaan ”voidaan”, eli kuten muihinkaan terveydenhuollon kiireettömiin palveluihin, myöskään sterilisaatioon ei nähdäkseni ole subjektiivista oikeutta.
Tuppurainen ja Erkinheimo eivät näe, että päivitetty ohjeistus rikkoisi lakia.
– Laki kertoo ihmisen oikeuden, mutta lääketieteelliset ohjeet kertovat kriteerit, kenen kohdalla tätä oikeutta voidaan toteuttaa, Erkinheimo selventää.
Toimenpiteitä tekevän lääkärin täytyy miettiä kriittisesti, aiheuttaako leikkaustoimenpide potilaalle isomman riskin kuin mahdollisen hyödyn.
Lainsäätäjät eivät ole vastuussa, jos potilas saa vaikkapa hankalan verisuonikomplikaation toimenpiteen jälkeen. Sen vastuun kantaa toimenpiteen tehnyt lääkäri.
Tiina-Liisa Erkinheimo
Aluehallintovirasto käsitteli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen potilaille lähettämää perustelua omassa kokouksessaan Ylen yhteydenoton jälkeen ja katsoi, että se on terveydenhuollosta annetun lain mukainen.
