Ukrainalainen toimittaja Viktoria Roštšina, 27, oli kadoksissa yli vuoden.
Elokuussa 2023 Roštšina oli työmatkalla Itä-Ukrainassa ja katosi. Reilua vuotta myöhemmin, lokakuussa 2024, Roštšinan omaiset Ukrainassa saivat tiedon Venäjän viranomaisilta: heidän rakkaansa oli kuollut syyskuun 19. päivänä, kun häntä oltiin siirtämässä Taganrokissa sijaitsevasta tutkintavankilasta Moskovaan.
Kuolemansyytä ei kerrottu.
Roštšina on yksi 180 ukrainalaisesta siviilistä, jotka ovat menehtyneet Venäjän tutkintavankiloissa, rangaistussiirtoloissa ja pidätyskeskuksissa hyökkäyssodan aikana.
Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Mediazonan mukaan Roštšina vietti elämänsä viimeiset viisi kuukautta pahamaineisessa Taganrokin tutkintavankilassa.
Taganrokista selvinneet ukrainalaiset kutsuvat paikkaa ”maanpäälliseksi helvetiksi”.
Tarkkoja tietoja ei ole siitä, mitä Roštšinalle Taganrokissa tapahtui, mutta ihmisoikeusjärjestöt ja Ukraina epäilevät, että Roštšinaa kidutettiin ennen kuolemaa.
Tässä jutussa Ukrainan johtavan ihmisoikeusjärjestön Center for Civil Liberties (CCL) asiantuntijaneuvoston jäsen Mihail Savva kertoo, mitä ukrainalaisille tapahtuu, kun he joutuvat Venäjälle vangeiksi.
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu CCL on dokumentoinut Venäjän armeijan sotarikoksia ukrainalaissiviilejä vastaan Venäjän hyökkäyksen aikana.
CCL:n tiedot oloista venäläisvankiloissa perustuvat vapautuneiden ukrainalaisten kertomuksiin sekä ihmisoikeusaktivistien ja venäläisten asianajajien kertomuksiin.
Salaiseen vankilaan voi päätyä kuka vain
Savvan mukaan Taganrokin tutkintavankila on yksi Venäjän salaisista vankiloista.
Vankiloita kutsutaan salaisiksi, koska Venäjä pitää niissä ihmisiä vangittuna vailla oikeudellisia perusteita.
Savvan mukaan venäläisissä vankiloissa viruu tällä hetkellä tuhansia ukrainalaisia. Viralliset syytteet tai tuomion on Venäjällä saanut vain kuitenkin 575 ukrainalaista.
Tämä kertoo Savvan mukaan siitä, että 90 prosentissa tapauksista Venäjä ei ole nostanut syytteitä tai aloittanut virallista rikosprosessia vangittua ukrainalaista vastaan.
– Ukrainalaissiviilien vangitsemisesta päättävät turvallisuuspalvelu FSB:n aluejohtajat, eivät tuomioistuimet. Vangitsemista perustellaan usein Venäjän erikoisoperaation vastustamisella, Savva selittää.
Venäjä kutsuu lähes kolme vuotta jatkunutta laajaa hyökkäystä Ukrainaan yhä erikoisoperaatioksi. Savva huomauttaa, että erikoisoperaation vastustaminen on yleisin tekosyy, jonka nojalla Venäjän sotilaat pidättävät ukrainalaissiviilejä miehittämillään alueilla.
Venäjä yrittää salata tutkintavankilan karmeat olot
Ulos tihkuneiden tietojen mukaan Taganrokin tutkintavankilassa vangeilta on evätty riittävä ravinto, lääkintähuolto, hygienia ja yhteydet ulkomaailmaan.
Venäjä pitää ukrainalaisia vankeja komeron kokoisissa tai ylitäysissä selleissä, joissa saattaa olla jopa kahdeksan ihmistä kerrallaan.
Taganrokin tutkintavankilassa ukrainalaisvangit eivät pääse ollenkaan ulkoilemaan.
Vangeilla ei saa olla henkilökohtaisia tavaroita. Yhteydenpito ulkomaailmaan on estetty. Edes asianajajat eivät pääse vankien luokse.
Vankilan ateriat ovat vaatimattomia. Ruokaa saa kaksi tai kolme kertaa päivässä. Tyypillinen annos on hapankaalia, leipää ja vettä.
– Venäjä haluaa vaieta ukrainalaisvankien nälkiintymisestä. Tietojemme mukaan suurin osa vapautetuista ukrainalaisista palaa kotiin todella laihoina ja aliravittuina, Savva kertoo.
Venäjä pitää Taganrokin tutkintavankilassa sekä ukrainalaisia siviili- että sotavankeja, miehiä ja naisia.
Miesten hiukset ajellaan, kun he saapuvat tutkintavankilaan. Naisten hiuksia ei ajella, mutta naiset eivät saa pitää hiuksiaan letillä tai poninhännällä.
Miehet pääsevät suihkuun pari kertaa kuussa, naiset kerran viikossa.
Vangit eivät saa kunnollisia hygieniavälineitä. Naisille annetaan tavallisesti saippuaa, kuukautissuojia, hammasharja ja hammastahna. Miehille annetaan joskus pala saippua, mutta yleensä he eivät saa mitään.
Vankeja pidetään ahtaissa tiloissa. Taudit, kuten tuberkuloosi, ovat vankilassa iso ongelma.
Lääkehoito on vangeilta evätty lähes kokonaan.
Jos vanki pääsee hoitajan tai lääkärin vastaanotolle, häntä kohdellaan yleensä kovakouraisesti.
– Kohtelu on sellaista, että moni ei uskalla pyytää apua uudestaan, Savva kertoo.
Asiantuntijan mukaan länsimaiden tulisi asettaa Venäjän turvallisuusviranomaiset, oikeuslaitoksen edustajat ja vankilalaitosten henkilökunta pakotteiden piiriin.
Savva perustelee, että esimerkiksi Rostovin alueen tutkintavankiloissa vanginvartijat tekevät sotarikoksia.
The Media Initiative for Human Rights -järjestön mukaan ainakin kolme ukrainalaisvankia kuoli Taganrokin tutkintavankilassa julman kohtelun ja puutteellisen ravinnon seurauksena vuonna 2022.
Psyykkistä ja fyysistä kidutusta
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan 91 prosenttia vapautetuista ukrainalaisista raportoi kokeneensa fyysistä tai psyykkistä kidutusta venäläisvankiloissa.
Savva kertoo, että kaikissa CCL:n tietoon tulleissa tapauksissa on ollut merkkejä kidutuksesta, Savva kertoo.
Vartijat käyttävät monenlaisia välineitä pahoinpitelyyn: keppejä, metalliketjuja, pamppuja ja erilaisista välineistä tehtyjä ruoskia.
– Tavallisia kidutusmenetelmiä ovat sähkölamauttimen käyttö selkään, nivusiin ja kaulaan sekä palovammojen aiheuttaminen. Jos vangilla on esimerkiksi ukrainalaista symboliikkaa esittävä tatuointi, vanginvartijat saattavat polttaa ihon kaatamalla tatuoinnin päälle kuumaa nestettä.
Pahamaineisen Taganrokin tutkintavankilan vapautuneet ovat kertoneet julmasta ”vastaanottoseremoniasta”.
Siinä vankia hakataan pampulla tai metallitangolla matkalla kuulusteluhuoneeseen. Kun vanki pääsee perille, hänet riisutaan ja kuulustellaan alusvaatteisillaan.
Myös naisia pahoinpidellään.
– Meillä on todisteita siitä, että Taganrokin tutkintavankilassa naisia on revitty hiuksista ja että heidän päätään on lyöty seinään. Tiedämme myös, että Rostovin alueen tuomari ei suostu ottamaan käsittelyyn valituksia pahoinpitelyistä, Savva kertoo.
Venäläisissä vankiloissa ukrainalaisia kidutetaan myös psyykkisesti, Savva kertoo. Vangit pakotetaan esimerkiksi opettelemaan Venäjän kansallislaulu ja kuuntelemaan venäläisiä isänmaallisia lauluja.
Tuhannet kokeneet venäläisten julman kohtelun
Savvan mukaan Venäjä tietää, ettei siviileillä ole sodan kannalta mitään merkittävää tietoa, mutta se vangitsee ja kiduttaa heitä silti.
Syy on se, että Venäjä voi käyttää psykologisesti murtuneiden ukrainalaisten valheellisia tunnustuksia ja anteeksipyyntöjä propagandatyössään.
Jos ukrainalainen vanki yrittää valittaa kohtelustaan, venäläisviranomaiset ohittavat asian poikkeuksetta.
Rostovin alueella sijaitsevasta Taganrokista on vajaan 200 kilometrin matka Venäjän miehittämille alueille Ukrainaan.
Venäjä on kuljettanut kohta kolme vuotta kestäneen hyökkäyksensä aikana luultavasti tuhansia ukrainalaisia Rostovin alueen tutkintavankiloiden kautta.
– He elävät omilla osastoillaan täydessä eristyksessä. Venäjä ei salli ukrainalaisten vuorovaikutusta venäläisvankien kanssa. Täydellinen eristys ulkomaailmasta on eräänlainen kidutuksen muoto.
Joskus Venäjä vapauttaa ukrainalaissiviilejä vankienvaihdon yhteydessä. Esimerkiksi vuonna 2023 Venäjä vapautti ainakin 338 ukrainalaista.
– Näin on tapahtunut tiettävästi Luhanskin ja Donetskin alueen asukkaille. Kun heidät vapautetaan, heidät pakotetaan allekirjoittamaan asiakirja siitä, etteivät he poistu alueelta, Savva kertoo.
Jos kyseessä on kutsuntaikäinen ukrainalaismies, Venäjä yleensä pakottaa tämän ottamaan vastaan Venäjän kansalaisuuden
Vapautumisen jälkeen henkilö saa lähes aina kutsun Venäjän armeijaan.
Alla olevissa kuvissa on Ukrainan kansalaista, joita Venäjä epäilee terrorismirikoksista. Osa kuvan ukrainalaisista on siviilejä ja osa palveli Ukrainan asevoimissa vangitsemisensa aikana. Kuvissa olevia miehiä Venäjä pitää tällä hetkellä Rostovin alueen tutkintavankiloissa. Kuvat on julkaissut kuvatoimisto AOP.
