Odotettu ja huolestuttava. Näin luonnehtivat Ylen haastattelemat talousasiantuntijat Donald Trumpin linjausta tullimaksujen korottamisesta.
Yhdysvaltojen tuleva presidentti ilmoitti tiistaina, että hän aikoo määrätä 25 prosentin tullimaksut kaikille Kanadasta ja Meksikosta tuleville tuotteille sekä kymmenen prosentin ylimääräisen tullin kiinalaisille tuotteille.
Trump sanoi sosiaalisen median päivityksessään, että tullit pysyvät voimassa niin kauan, kunnes maat lopettavat huumeiden ja laittomien siirtolaisten päästämisen Yhdysvaltoihin.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen sanoo, että Trumpin kauppapolitiikan avaus oli odotettu.
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump nosti tulleja, ja hän on toistuvasti sanonut vaalitilaisuuksissa tekevänsä niin myös toisella kaudellaan.
Erikoiseksi Kurrosen mukaan Trumpin linjauksen tekee se, että siinä niputetaan Kanada samaan sakkiin kahden kovin erilaisen maan kanssa.
Maailmanpolitiikassa Kanada on Yhdysvaltojen läheisin ystävä. Kiina taas on Washingtonin strateginen haastaja.
– Kanada ei ole halpatuotantomaa, eikä se tuputa Yhdysvaltoihin tuotteita polkuhinnoin. Se ei myöskään ole laittoman siirtolaisuuden tai huumeongelman lähde, Kurronen ihmettelee.
Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä on jo voimassa Trumpin edellisellä kaudella solmittu USMCA-vapaakauppasopimus.
Trumpin pääneuvottelija Robert Lighthizer kutsui sopimusta tuolloin ”historian parhaimmaksi kauppasopimukseksi”.
– Nyt Trump ikään kuin lähtee parantamaan omaa kädenjälkeään, Kurronen miettii.
Trump koplaa asiat yhteen
Suurin osa taloustieteilijöistä pitää tullimaksujen korottamista huonona keinona parantaa Yhdysvaltojen taloutta.
Trump on aikaisemmin perustellut tullimaksuja sillä, että niiden avulla hän saa yrityksiä investoimaan Yhdysvaltoihin ja sitä kautta luotua enemmän työpaikkoja.
Tätä kokeiltiin Trumpin ensimmäisellä kaudella, eikä se onnistunut, huomauttaa kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Trumpin kaudella amerikkalaisten työpaikkojen määrässä ei tapahtunut suurta muutosta, eivätkä kansainväliset yritykset siirtäneet tuotantoaan merkittävässä määrin takaisin Yhdysvaltoihin.
– Tullimaksujen nosto näkyi amerikkalaisille kuluttajille lähinnä hintojen nousuna. Ne myös söivät Yhdysvaltojen kilpailukykyä, Vuori sanoo.
Kumpikaan Ylen haastattelema asiantuntija ei uskalla povata, miten Kiina tai Yhdysvaltain naapurimaat tulevat tullimaksuihin reagoimaan.
Vastaaminen omilla korkeammilla tulleilla kun ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää.
Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikassa pistää silmään, että hän pyrkii ratkaisemaan Yhdysvaltain huumeongelman ja lopettamaan laittoman maahanmuuton kauppapolitiikan työkaluilla.
Vuori arvelee, että samanlaista erilaisten asioiden yhteen koplaamista voidaan nähdä myös Euroopassa.
– Trump voi halutessaan yhdistää kauppapolitiikan vaikka Ukrainan tukemiseen.
Kiina on oma lukunsa
Etenkään Kiinaan kohdistuvissa tulleissa kyse ei ole yksin taloudesta.
Maan taloudellinen voima on muuttunut yhä enemmän sotilaalliseksi voimaksi esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä.
Yhdysvalloissa on muodostunut viime vuosina puoluerajat ylittävä yhteisymmärrys siitä, ettei Kiinan talouskasvun edistäminen ole maan etujen mukaista.
Kummatkin Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Trumpin kaavailemat tullit – mikäli ne toteutuvat – haittaavat jossain määrin Kiinan taloutta ja vähentävät maiden välistä kauppaa.
Yhdysvaltain-kaupan vähentyminen ei ole välttämättä täysin vastoin Kiinan presidentin Xi Jinpingin näkemystä maan tulevaisuudesta.
Pitkällä aikavälillä Kiinan tavoite on tulla taloudellisesti muista riippumattomaksi maaksi, jonka kotimarkkinat pystyvät pitämään yllä riittävää kysyntää.
Tästä ollaan kuitenkin vielä kaukana.
– Kiinan pitää jatkossakin pystyä myymään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Maan taloudellinen tilanne on nyt heikompi kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella, joten siellä joudutaan nyt kuuntelemaan vähän herkemmällä korvalla, EK:n kauppapolitiikan johtaja Vuori luonnehtii.
Valtion tukema ylituotanto on ollut pitkään yksi Kiinan talouden keskeisistä ongelmista. Terästä, aurinkopaneeleja tai vaikka akkuja tuotetaan enemmän kuin olisi taloudellisesti järkevää.
Mikäli Yhdysvaltojen markkinat alkavat Trumpin kaudella sulkeutua Kiinalta, tämä voi heijastua myös Eurooppaan.
– Yksi riski on, että Kiina ryhtyy entistä voimakkaammin työntämään omaa ylimääräistä tuotantoaan Euroopan markkinoille. Tämä uhkakuva on kyllä tiedostettu, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen sanoo.
