Suomen Moskovan-suurlähetystön teettämästä kyselystä käy ilmi, että suurin osa venäläisistä ei tiedä Suomen rajan sulkemiseen johtaneista tapahtumista.
MOSKOVA Metalliaitaan vastapäätä Suomen suurlähetystöä Moskovassa on ripustettu julistenäyttely ”Suomalaisen russofobian episodeja”.
Julisteiden takana on Venäjän sotahistoriallinen seura, joka tunnetaan propagandistisesta suhteestaan historiantulkintaan. Julisteissa seura esittää esimerkiksi Neuvostoliiton vuonna 1939 lavastamat Mainilan laukaukset suomalaisten ampumiksi.
Hiljaisella lähetystöjen reunustamalla kadulla julisteet eivät paljon katsojia kerää. Tärkein mielipidemuokkauksen väline Venäjällä ovat yhä valtiolliset televisiokanavat. Ne maalaavat synkkää kuvaa sotilasliitto Naton laajenemisesta.
Venäläisten mielikuvat Suomesta eivät silti ole merkittävästi muuttuneet viimevuotisesta, ilmenee Suomen Moskovan-suurlähetystön Levada-keskuksella teettämästä kyselystä.
Tänä vuonna 40 prosenttia vastaajista kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 37 prosenttia venäläisistä.
Muutos mahtuu kyselyn virhemarginaaliin, joka on 3,4 prosenttia. Kielteisesti Suomeen suhtautui 27 prosenttia venäläisistä.
Moskovalaiset vakuuttivat ystävyyttä
Moskovassa Dobryninskajan metroaseman luona kiireisillä kansalaisilla ei ole juuri aikaa vastailla kysymyksiin Suomesta.
– Aina olemme suhtautuneet hyvin ja niin teemme edelleen, niin on ollut vuosien ajan. Olemme aina olleet ystäviä, moskovalainen Natalja Samsonova sanoo.
Odotetusti Suomen Nato-jäsenyys ei saa kiitosta moskovalaisilta.
– Emme ymmärrä jyrkkää käännettä Naton etujen suuntaan. Se on käsittämätöntä, koska Suomi ei vastaanottanut Venäjältä vihamielisiä vaatimuksia, moskovalainen Boris Ambarnov sanoo.
– Venäjä on pakotettu tekemään vastatoimia neutralisoidakseen Suomen sotaisuuden. Se ei tuo hyötyjä kummallekaan kansalle.
Suhtautuminen Suomeen heikkeni aiemmin
Suomen Moskovan-suurlähetystö on teettänyt maakuvakyselyjä Venäjällä vuodesta 2017.
Myönteisesti Suomeen suhtautuvien määrä on selvästi laskenut, kun verrataan aikaan ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Vielä vuonna 2019 peräti 71 prosenttia venäläisistä suhtautui Suomeen myönteisesti, kun taas kielteisesti Suomeen suhtautui vain 5 prosenttia vastaajista.
Tämän vuoden kyselyssä vastaajia oli 1 600 eri puolilta Venäjää. Levada teki haastattelut vastaajien kodeissa heinäkuun viimeisellä viikolla.
Nuoret aikuiset olivat myönteisimpiä
Myönteisimmin Suomeen suhtautuivat nuoret aikuiset. 18–24-vuotiaista 61 prosenttia kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Yli 55-vuotiaista vastaajista näin ajatteli vain 29 prosenttia.
Taustalla voi olla se, että iäkkäämmät venäläiset katsovat nuoria enemmän Venäjän valtiollista televisiota.
Kolmasosa vastaajista ei voinut tai halunnut kertoa kantaansa. Venäjä on laaja maa, ja Suomi on etäinen monille vastaajille.
Epävarmuutta voi myös aiheuttaa ristiriita vanhojen myönteisten mielikuvien ja valtionmedian kielteisen uutisoinnin välillä.
Kolmannes ei ollut kuullut Suomen Nato-jäsenyydestä
Vain 65 prosenttia vastaajista tiesi Suomen olevan Naton jäsen. Venäläisistä miehistä sen tiesi 75 prosenttia, mutta 18–24-vuotiaista vastaajista vain 54 prosenttia.
Tämäkin saattaa heijastella sitä, että nuoret eivät aktiivisesti katso televisiota. Luoteis-Venäjällä Suomen lähellä Nato-jäsenyydestä tiesi jo 80 prosenttia vastaajista.
Moskovalainen Olga Kulinitš sanoi, että hänen suhtautumistaan Suomeen Nato-jäsenyys ei ole muuttanut. Hänen poikansa Vladimir Kulinitš suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti.
– Mutta arjessa ihmiselle sillä ei ole suurta merkitystä. Sotilaallisesti ja strategisesti se vaikuttaa kielteisesti, myös Suomeen itseensä, Vladimir Kulinitš sanoo.
Uutena kysymyksen Levada-keskus tiedusteli venäläisten käsitystä Suomen päätöksestä sulkea Venäjän raja.
Kyselyssä 38 prosenttia vastaajista katsoi, että Suomi sulki rajansa Naton, EU:n ja USA:n ”russofobisen politiikan” vaikutuksesta. 34 prosenttia arveli, että raja meni kiinni, koska Suomi tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa.
Vain yhdeksän prosenttia sanoi syyksi paperittomien siirtolaisten saapumisen Venäjän puolelta, ja 19 prosenttia ei pystynyt esittämään rajasululle mitään syytä.
Pietarissa osan aikaansa asuva Veronika pahoittelee, ettei rajan yli nyt pääse.
– Monet tuttuni matkustivat usein Suomeen ja Suomesta tuli Pietariin ihmisiä, joten kannatan sitä, että olisi mahdollisuus matkustaa, hän sanoo.
– Teillä on hyvin kaunis luonto, talvisin teillä on hyvin juhlavaa kuin uutenavuonna.
Venäläisille uusivuosi on talven tärkein juhla.
