Suomesta vietiin Ruotsiin vainajien pääkalloja rotututkimuksen nimissä 1800-luvulla. Nyt on paljastunut, että kalloja on kerätty aiemmin tiedettyä laajemmalta alueelta.
Yksi Ruotsin palauttamista suomalaisvainajien pääkalloista on Paltamosta.
Melkein puolet rotututkimukseen käytetyistä kalloista on peräisin Pirkanmaan Pälkäneeltä. Nyt on paljastunut, että kalloja on kerätty aiemmin tiedettyä laajemmalta alueelta.
Kainuun Museon arkeologi Jouni Väänänen pitää tietoa yllättävänä.
– Tiedossa ei ole ollut, että kalloja on kerätty Kainuussa asti. Kallon yhteydessä luki, että se on Paltamosta. Kallo on todennäköisesti Paltaniemen hautausmaalta, mutta se voi olla myös Manamansalosta tai jostain hautasaaresta.
Ruotsi palautti elokuussa Suomeen 82 suomalaisvainajan pääkalloa. Ruotsalainen antropologi ja ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retzius keräsi kallot 1800-luvulla matkoillaan Suomessa.
Suomeen palautetut jäänteet vietiin tutkittavaksi Pälkäneelle. Kalloista otettiin näytteitä jatkotutkimusta varten. Samalla eroteltiin ne kallot, joiden alkuperäinen hautapaikka tai vainajan kotikunta on tiedossa.
Tällaisia kalloja oli Pohjois-Savosta 12 sekä Pohjois-Karjalasta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kustakin maakunnasta kaksi. Tässä yhteydessä ilmeni, että yksi kalloista oli Kainuun Paltamosta.
Väänäsen mukaan on mahdollista, että kallojen joukosta löytyy muitakin Kainuusta kerättyjä kalloja.
– Peräti 21 kalloa on sellaisia, joiden alkuperästä ei ole toistaiseksi tietoa.
Vainajan jäänteet kotikunnan multaan
Pääkallot kaivettiin haudoistaan rotututkimuksen nimissä ja vietiin Ruotsiin vuonna 1873. Tutkimusta johtanut Retzius halusi osoittaa todeksi teoriansa siitä, etteivät suomalaiset ole samaa puhdasrotuista alkuperää kuin muut skandinaavit.
Silloisen tutkimustiedon mukaan kallon mittasuhteet olivat erilaiset eri ihmisroduissa.
– Nykystandardeilla motiivi oli rasistinen. Hautausmaalle ei menty yöllä salaa, vaan sieltä on poimittu näytteitä luvan kanssa, kertoo arkeologi Jouni Väänänen.
Retzius otti matkoillaan suomalaisista valokuvia rotututkimukseensa. Museovirasto on julkaissut kuvia.
Vainajien jäänteet on tarkoitus haudata kotikuntiensa multiin. Kuopion historiallinen museo järjesti yhdessä usean seurakunnan kanssa kallojen kuljetuksen kotipaikkakunnilleen. Paltamon kallo saapui Paltamon seurakunnan suojiin 30. lokakuuta.
Paltamon seurakunta ja Kainuun Museo järjestävät kallon uudelleenhautauksen Paltaniemen kirkon hautausmaalla 11. joulukuuta.
– Vainajan jäänteet palautetaan todennäköisesti oikeaan paikkaan, Väänänen toteaa.
