Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan sekä Israelilla että Hizbollahilla on syynsä olla tyytyväisiä aselepoon.
Israelin ja Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin välinen aselepo alkoi kello neljältä aamuyöllä.
Rauhan säilyminen ei ole mitenkään taattua, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Tiistai-iltana syntyneen aseleposopimuksen mukaan Hizbollah sitoutuu vetämään joukkonsa pohjoiseen, kauemmas Israelin rajalta. Myös Israelin joukkojen on määrä vetäytyä Etelä-Libanonista asteittain kahden kuukauden kuluessa.
Kahden kuukauden siirtymäjaksoa Juusola pitää poikkeuksellisen pitkänä. Hän näkee kuitenkin, että molemmilla konfliktin osapuolilla on tahtoa päästä eteenpäin.
Osana sopimusta osapuolet jättävät maiden välisen raja-alueen Libanonin armeijan ja YK:n rauhanturvaajien valvontaan. Juusolan mukaan alueelle ollaan kehittämässä myös uutta valvontamekanismia, jonka tehtävänä on varmistaa rauhan säilyminen.
– Tässä ollaan kehittämässä järjestelmää, jossa Yhdysvallat ja Ranska ovat hyvin aktiivisessa roolissa sen suhteen, että Hizbollah ei palaisi näille [Etelä-Libanonin] alueille.
Israelin on Juusolan mukaan pystyttävä luottamaan siihen, että Hizbollahin joukot ja Hizbollahin aseet eivät enää tule maan rajan tuntumaan. Se on hänen mukaansa kaikista olennaisinta rauhan säilymisen kannalta.
Israel saavutti osan tavoitteistaan
Juusolan mukaan sekä Israelilla että Hizbollahilla on omat syynsä olla tyytyväisiä tulitaukoon.
– Israel on saavuttanut osan tavoitteistaan. Hizbollah esitti alun perin, että Israelin ja Libanonin rajalle tulee rauha vasta siinä vaiheessa, kun Gazan konflikti loppuu.
Hizbollah on joutunut perääntymään tässä suhteessa, mikä on voitto Israelille.
Samalla Israel on onnistunut tuhoamaan Hizbollahin johtoa, rakenteita ja taistelijoita merkittävässä määrin, Juusola toteaa.
Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, uskaltavatko israelilaiset siviilit palata raja-alueelle lähiviikkoina ja tulevaisuudessa.
– Tämä on se olennainen testi, josta nähdään, kuinka hyvin Israel on todellisuudessa onnistunut, Juusola sanoo.
Aselepo tärkeä Hizbollahin selviytymiselle
Israel aloitti maahyökkäyksen ja ankarat pommitukset Libanonissa lähes kaksi kuukautta sitten. Juusolan mukaan Hizbollah on jo jonkin aikaa viestinyt halukkuudesta päästä ulos konfliktista, ja myös Iran on tiettävästi painostanut Hizbollahia.
Juusolan mukaan pahoja tappioita kärsinyt Hizbollah varmisti tulitauon myötä oman selviytymisensä.
– Sillä on aivan liian paljon menetettävää, sillä se haluaa säilyä myös poliittisena toimijana Libanonissa.
Nykyisen aseleposopimuksen mukaan näyttää myös siltä, että järjestö saa säilyttää ainakin osan aseistuksestaan.
– Tässähän ei tiettävästi pyritä siihen, että Hizbollahia ryhdyttäisiin aidosti riisumaan aseista. Tästäkin syystä Hizbollahilla on halu tyytyä näihin ehtoihin.
Voisiko rauha yltää myös Gazaan?
Israelin ja Hizbollahin välille syntynyt sopu on herättänyt kysymyksiä siitä, voitaisiinko tulitauko saada myös Gazan kaistalle.
Gazaa hallinnoiva äärijärjestö Hamas kertoi varhain keskiviikkona olevansa valmis tulitaukoon ja vankienvaihtoon Israelin kanssa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu oli tiistai-illan puheessaan Hamasia jyrkempi.
– Tuhoamme Hamasin, palautamme panttivangit ja pidämme huolen siitä, ettei Gaza enää muodosta uhkaa Israelille, Netanjahu totesi.
Netanjahun mukaan sota ei pääty, ennen kuin Israel on saavuttanut tavoitteensa.
Israelin ja Hamasin välinen sopu vaikuttaa tällä hetkellä edelleen kaukaiselta ajatukselta.
Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanna Dahlgren arvioi keskiviikkona Radio Suomen päivässä, että Libanonin aselepo on silti tärkeä ja lupaava askel myös Gazan sodan päättämiseksi.
