Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona Ursula von der Leyenin toisen komission. Henna Virkkusesta (kok.) tuli komission varapuheenjohtaja.
Vilma Romsi,
Meri Naski,
Hannele Muilu
Euroopan parlamentti on keskiviikkona äänestänyt Ursula von der Leyenin toisen komission hyväksymisen puolesta. Vuosien 2024–2029 toimikausi tulee olemaan toinen Ursula von der Leyenin johtama komissio. Von der Leyen johti komissiota myös viime vaalikaudella.
Komission hyväksymisen myötä Henna Virkkusesta (kok.) tulee teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava EU-komission varapuheenjohtaja.
Parlamentti äänesti aiemmin von der Leyenin EU-komission johtoon selvin luvuin, mutta ennen äänestystä koko komissiosta erimielisyydet poliittisten ryhmien välillä kärjistyivät.
Vaikka sopu löytyi äänestyksen alla uudestaan, vaikuttivat europarlamentaarikkojen kannat eri ryhmien sisällä yhä hajoavan ennen äänestystä.
Parlamentti hyväksyi komission keskiviikkona äänin 370-282. Tyhjiä ääniä oli 36. Suomalaisista mepeistä vastaan äänestivät Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas.), Jussi Saramo (vas.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.)
Virkkunen: Komissio edustaa koko EU:ta
Virkkunen kommentoi Ylen haastattelussa, että parlamentin sisäisistä erimielisyyksistä huolimatta komissio on luvannut tehdä tiivistä yhteistyötä niin parlamentin kuin sen valiokuntienkin kanssa. EU-komissio edustaa hänen mukaansa koko Euroopan unionia.
– Toki parlamentissa näkyy sama kehitys kuin kansallisissa parlamenteissa, eli se, että poliittinen puoluekenttä on pirstaloitunut, ja että tarvitaan useita puolueita tekemään kompromisseja ja yhteistyötä, Virkkunen sanoo.
Virkkunen kommentoi myös laajaa komissaarisalkkuaan ja sanoo, että hänen tehtävänsä painottuvat erityisesti teknologiapuolelle.
– Tavoitteena on vauhdittaa investointeja ja innovaatioita erityisesti tekoälyn, kvanttilaskennan ja puolijohdeteollisuuden aloilla.
Virkkusen mukaan EU:n haasteena teknologiainnovaatioiden suhteen ovat pirstaileiset, 27 jäsenmaan sisämarkkinat. Sen sijaan huipputason tutkimusta Euroopasta löytyy jo tällä hetkellä.
– Startup-yritysten on vaikea skaalata toimintaansa Euroopassa. Meidän pitää vahvistaa sisämarkkinoita tältä osin, jotta yrityksillä olisi parempia mahdollisuuksia saada kasvurahoitusta ja parempi pääsy Euroopan markkinoille.
Tämä vaatii pääomia, osaavaa työvoimaa sekä innovaatioita ja investointeja tukevaa lainsäädäntöä, Virkkunen sanoo.
Sadan päivän tavoite
Tuoreen Euroopan komission on määrä esittää maaliskuuhun mennessä tavoitteet EU:n puolustuspolitiikan suunnasta.
Niin kutsutun sadan päivän tavoitteena on Virkkusen mukaan käydä läpi Naton rooli Euroopan puolustuksessa ja samalla vahvistaa Euroopan puolustusunionia.
– Tämä tarkoittaa ennen kaikkea puolustusteollisuutta, parempia markkinoita sille ja kilpailukykyistä aseistusta. Toinen tärkeä asia on sotilaallinen liikkuvuus, Virkkunen sanoo.