Tekoäly tekee tuloaan alalle kuin alalle – nyt.
Käytännössä se tarkoittaa kasvavaa tarvetta uusille tehokkaille datakeskuksille: Niissä varsinainen tekoäly syntyy, kun superprosessorit raksuttavat – ja kuluttavat sähköä helposti ainakin keskisuuren tehtaan verran.
Mitä ja miten Suomi hyötyy siitä, että hakukonejätti Google haluaa rakentaa lisää datakeskuksiaan Kajaaniin ja Muhokselle?
Tässä viisi tärkeää kysymystä
1. Paljonko miljardeista jää Suomeen?
Datakeskusinvestoinneissa Suomeen puhutaan miljardeista tai jopa kymmenistä miljardeista euroista.
Jo vuosia Haminassa toiminutta Googlen datakeskusta laajennetaan seitsemättä kertaa, ja tällä kertaa laajennuksen hinta-arvio on noin miljardi euroa.
Googlen suunnitelmissa Kajaaniin ja Muhokselle puhutaan useista miljardeista, arvioi Suomen datakeskusyhdistys.
Raha päätyy kuitenkin suurelta osin muualle kuin Suomeen, sillä investoinneista valtaosa kuluu prosessorien ja palvelimien ostamiseen.
Yhden palvelinkaapin hinta voi vastata ”muutamaa Lamborghinia”, kuvaili Nebiuksen datakeskuksen infrastruktuuripäällikkö Andrey Korolenko Ylelle lokakuussa.
Business Finlandin (BF) vanhempi neuvonantaja Jouni Salonen arvioi, että Suomeen tehtävien datakeskusinvestointien miljardeista 20–30 prosenttia päätyy tänne.
Arvioi on karkea, koska rakentajat pitävät hankkeensa kilpailusyistä mahdollisimman salaisina.
2. Riittääkö sähköä muille?
Suomessa on nyt toiminnassa tai suunnitteilla 20 datakeskukseksi laskettavaa palvelinsalia. Salosen mukaan niiden teho on yhteensä ”muutaman sata megawattia” eli suunnilleen Loviisan toisen ydinvoimalan tehoa vastaava määrä.
Suomen sähkön kulutuksesta datakeskusten osuus on kuitenkin alle prosentin. Se on vielä vähän, jos verrataan esimerkiksi Irlannin pariinkymmeneen prosenttiin.
Salonen uskoo, että päästöttömän energian rakentaminen saa jälleen uutta vauhtia, kun uusien datakeskusten sähkönkysyntä alkaa varmistua.
– Näin Suomen hyödynnettävissä oleva tuuli- ja aurinkoenergia eivät mene hukkaan, hän kuvailee.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo sanoo, että teoriassa voidaan ajatella, että datakeskuksten sähkönkulutus syrjäyttää muita investointeja.
Tähän hän ei kuitenkaan itse usko.
– Jos Suomeen tulee merkittävässä määrin lisää sähkön kysyntää, niin tänne pystytään rakentamaan myös merkittävästi lisää sähkön tarjontaa ja pitämään hinnat kohtuullisina.
3. Saammeko vain hukkalämmön?
Tekoälyn huippua edustava datakeskus palvelee globaalisti, eikä sen läheisyys tuo tiedonkäsittelyyn oleellista lisäetua.
Pörssien konesalien on sijaittava lähellä rahamaailman keskuksia, kun kaupankäynnissä sallitaan vain millisekuntien viiveet, mutta tekoälyn kehittämisessä tai monissa pilvipalveluissa sijainti ei ole yhtä merkittävää.
Sen sijaan datakeskuksien prosessorien tuottamalla hukkalämmöllä on merkitystä lähiseudulle. Esimerkiksi Haminan kaupunki saa ensi vuonna valtaosan kaukolämpöenergiastaan Googlen palvelinsalien hukkalämmöstä.
Lämpöä voi käyttää myös teollisuudessa ja kasvihuoneviljelyssä.
4. Saammeko huippuosaajien töitä?
Kajaaniin ja Muhokseen kaavailluista datakeskuksista Google ei ole kertonut aikataulua, mittaluokkaa tai työpaikkojen määrää.
Tontin koosta voi päätellä, että suunnitelmat eivät ole vaatimattomia.
Haminassa yhtiö työllistää noin 400 henkeä, mutta esimerkiksi BF:lle ei ole tarkemmin paljastettu, minkä tasoisia työpaikat ovat nykyisissä ja suunnitelluissa datakeskuksissa.
Salosen tietojen mukaan valtaosin työt liittyvät konesalien ja ilmanvaihdon ylläpitoon.
Keskuksien tyypillisiä tehvtävänimikkeitä ovat datakeskusinsinöörit ja -teknikot sekä projekti- ja turvallisuuspäälliköt.
Tekoälyn terävin huippuosaaminen saattaa olla tuhansien kilometrien päässä datakeskuksen huminasta.
5. Mitä lisäarvo voisi olla?
EK:n Janne Peljon mielestä datakeskukset eivät uhkaa muuttaa Suomea ”banaanivaltioksi”, joka tuottaa vain halpaa sähköä globaaleille jättiyrityksille ja niiden omistajille Yhdysvaltojen Piilaaksoon.
Datakeskusten rakentamisesta voisi tulla vientivaltti, sanoo EK:n Janne Peljo
Peljon mukaan datakeskusten tuottamasta lisäarvosta Suomen kansantaloudelle on vaikea saada aivan selvää kuvaa, mutta uusi nouseva ala tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia joka tapauksessa.
Datakeskusten rakentaminen ja niiden pyörittäminen parhaalla mahdollisella tavalla tulee olemaan maailmanlaajuinen kasvuala tulevat vuodet. Peljo hahmottelee siitä Suomelle aivan uutta vientialaa.
– Jos tästä onnistutaan Suomessa rakentamaan kotimaisia arvoketjuja, jotka voivat palvella myös ulkomaille sijoittuvia hankkeita, niin silloin myös meidän kansantalouden arvonlisä on huomattavasti korkeampi, kuin vaikkapa pelkästään hukkalämmön hyödyntämisen ja puhtaan sähköntuotannon kasvattamisen kautta, Peljo sanoo.
Suomessa on suhteellisen edullinen, mutta Euroopan hurjimmin vaihteleva sähkön hinta. Siitä on saatavissa koko datakeskusmaailmaa kiinnostavaa oppia.
Rahan arvoista osaamista voi kerätä vaikkapa siitä, miten datakeskuksen paljon sähköä kuluttavia toimintoja voidaan jättää odottamaan sähkön kalleimman hetken yli tiedonkäsittelyn laadusta tinkimättä.
