Monessa yrityksessä on pula liha-alan ammattilaisista. Satakunnassa ratkaisuna on ammattioppilaitosten ja yritysten yhteistyö. Lihakohujen ei uskota vaikuttavan tekijätarpeeseen.
Suomalaisissa elintarvikeyrityksissä työskentelee 40 000 ihmistä. Töitä olisi, mutta ala ei ole hitti opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa.
Työmarkkinoiden tarpeista viestivä työvoimabarometri sykkii tekijätarvetta etenkin Satakunnassa. Elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Maiju Korhonen vahvistaa, että maakunnassa on työvoimapula.
– Ala kiinnostaa koko ajan entistä vähemmän. Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöiden osalta tilanne on Satakunnassa jo vakava.
Iso tarve lakisääteisille lihantarkastajille
Satakunnan tekijäpulasta otetaan nykyään niskalenkkiä muun muassa ammattioppilaitos Winnovan ja elintarvikeyhtiö HK Foodsin yhteistyöllä. HK Foodsin työntekijät kouluttavat tarvittaessa opiskelijoita Winnovassa, jonka opettajat puolestaan vierailevat säännöllisesti elintarvikeyrityksessä.
Suureen tarpeeseen on syntynyt lakisääteisen lihantarkastajan koulutus, jonka HK Foodsin työntekijät suorittavat Winnovassa. Ensimmäiset tällä yhteistyöllä koulutetut tarkastajat valmistuivat kesällä.
Teurastamon linjalla broilerinruhoja tarkastaa omin silmin aina kymmenen lihantarkastajaa. Työ vaatii tarkkuutta ja nopeita refleksejä. Työtä valvoo myös Ruokaviraston leivissä oleva eläinlääkäri. Lakisääteisille lihantarkastajille on jatkuva tarve.
Lihakohu ei vaikuta
Rauman Winnovassa elintarvikealan perustutkinnon opiskelijoiden määrä on kaikesta huolimatta jatkuvasti lisääntynyt. Alkuopintojen jälkeen alaksi valitaan leipomo, liha tai elintarvikkeet.
– Leipomo on suosituin, vaikka työsaantitaktisesti kannattaisi suuntautua lihaan tai elintarvikkeisiin, kertoo elintarvikealan lehtori Riitta Alamäki Winnovasta.
Leipomossa tekeminen on monelle tutumpaa kuin muualla elintarviketeollisuudessa. Siihen on syynsä. Teurastamossa työskentelevän pitää olla täysi-ikäinen, eikä sinne ylipäätään pääse tutustumaan kuka tahansa.
– Hygieniasäädökset ovat valtavan tarkkoja. Toisaalta alan kilpailu on kovaa, joten suojaamme myös sitä, miten tuotanto on meillä järjestetty, selittää HK Foodsin eläinten hyvinvointivastaava Kirsi Nummela
Winnovan elintarvikealan lehtori Raisa Niemi uskoo alan tulevaisuuteen, vaikka viime viikkoina käyty uusiin ravitsemussuosituksiin liittyvä lihakohu voi viedä kinkun leivän päältä.
– Kyllä ihmisen pitää aina syödä. Se asia ei muutu. Uskon, että elintarvikealalla on jatkossakin hyvin töitä.
Väärä mielikuva työstä
Avoimuus voisi helpottaa alalle tuloa. Etenkin jos mielikuva teurastamosta on pölkyn vieressä oleva mies verisessä nahkaesiliinassa. Tälle ei ole enää vastinetta siisteissä ja valoisissa tuotantotiloissa.
Elintarviketeollisuusliiton Maiju Korhonen arvioi osasyyksi tekijäpulaan ruokatuotannon vierautta nuorille.
Siitä kertoo Suomessa myös opiskelijoiden ikärakenne. Parhaillaan elintarvikealan perustutkintoa opiskelevista vain kolmannes on oppivelvollisuusikäisiä. Loput ovat aikuisia, muun muassa alanvaihtajia.
– Kosketus lihan alkuperään on monella vähäinen. Tuote vain päätyy mystisesti hyllyyn vakuumipaketissa.
