Pyöreä kupu rakennuksen katolla kätkee sisäänsä tarkan satelliittilaserin. Se ampuu avaruuteen pari sataa laserpulssia sekunnissa.
Laite kuuluu Maanmittauslaitoksen Metsähovin geodeettiselle tutkimusasemalle Kirkkonummella.
– Pulssi osuu satellittiin ja heijastuu takaisin. Laserpulssien avulla voimme laskea etäisyyden satelliittiin ja määrittää sen radan, geodesian ja geodynamiikan osastonjohtaja Hannu Koivula Maanmittauslaitokselta sanoo.
Laserin antamat tiedot ovat välttämättömiä, kun suunnitteilla oleva uusi avaruustilannekeskus aloittaa toimintansa.
Keskuksen yhtenä tehtävänä on tuottaa reaaliaikaista tietoa, jos satelliittit ovat vaarassa törmätä toisiinsa tai avaruusromuksi muuttuneeseen entiseen satelliittiin.
Lisäksi keskus seuraa avaruussäätä ja arvioi sen vaikutuksia yhteiskuntaan.
Avaruustilannekeskuksen osana toimii sotilasjohtokeskus. Se on kiinnostunut myös valtioiden vihamielisestä toiminnasta avaruudessa. Tarkoituksena voi olla satelliittijärjestelmän häiritseminen.
Metsähovissa on Pohjoismaiden ainut satelliittilaserasema. Se seuraa jopa 30 tuhannen kilometrin korkeudessa olevien satelliittien liikkeitä.
Seurattavaa riittää, sillä pelkästään Suomen yllä liikkuu joka hetki toistakymmentä satelliittia tai avaruusromun kappaletta.
Tulevan avaruustilannekeskuksen sotilasjohtoa ylläpitää Puolustusvoimat ja siviilipuolta Ilmatieteen laitos. Sen osalta keskus on toiminnassa vuonna 2027 ja Puolustusvoimien viimeistään vuonna 2028.
Avaruuspuolustus voi ratkaista seuraavan sodan
Sotilaat seuraavat yhä tarkemmin avaruuden tilannekuvaa.
Seuraava sota voi käynnistyä avaruudessa, sillä olemme entistä riippuvaisempia siellä olevasta teknologiasta.
Satelliitteja voidaan hakkeroida ja häiritä, jolloin esimerkiksi johtamisyhteydet häiriintyvät tai valvonta ja joukkojen seuranta estyy.
Suomessa Puolustusvoimat on jo pitkään hyödyntänyt satelliitteja tiedusteluun, paikannukseen ja tiedonsiirtoon. Uudet satelliitit tarjoavat entistä tarkempaa tietoa sekä sotilaille että siviileille.
Esimerkiksi taivaalla lentävät hyperspektrikamerasatelliitit seuraavat vaikkapa metsän kasvua, mutta samalla niillä voi valvoa sotilasjoukkojen liikkumista.
Ne näkevät sellaistakin, mitä ei voi nähdä perinteisillä optisilla kameroilla, kuten naamioituja kohteita ja joukkoja.
– Yhä useammat nykyaikaiset asejärjestelmät vaativat tarkkaa paikkatietoa ja maalitietoa, ja ovat osa ase- ja puolustusjärjestelmän suorituskykyä, sanoo apulaisturvallisuusjohtaja Antti Korpi Puolustusministeriöstä.
Satelliittien tuhoaminen voi johtaa kaaokseen myös siiviilielämässä
Avaruudessa liikkuvilla satelliiteilla on suuri merkitys myös tavallisten kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Paikannussatelliiteista tulee maahan aikasignaalia, jota tarvitaan esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiasemien synkronointiin, pankkien maksuliikenteen tai vaikkapa tietoliikenteen tarkkaan aikaleimaukseen. Sähköverkoissa tarkkaa aikaa tarvitaan energiankulutuksen ja sähkön laadun mittaukseen.
– Aikatieto on tavattoman tärkeä tieto, koska yhteiskunnassa monet toiminnot perustuvat aikatietoon, joka on saatavilla joka hetki joka paikassa, professori Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Harri johtaa avaruuden ja havaintoteknologioiden tutkimusyksikköä Ilmatieteen laitoksella. Juuri sen yhteyteen ollaan parhaillaan perustamassa avaruustilannekeskuksen siviilijohtokeskusta.
Siviilipuolen tehtävänä on varoittaa satelliittien omistajia mahdollisesta törmäysvaarasta ja avaruussään muutoksista.
– Satelliittioperaattorit voivat tehdä väistöliikkeitä satelliiteillaan, jotta voidaan välttää törmäyksiä, sanoo Ari-Matti Harri.
Maanmittauslaitoksen Metsähovin satelliittilaser lähettää jopa 30 000 kilometrin korkeuteen laserpulsseja, jotta satelliittien ja avaruusromun ratoja voidaan laskea.
Avaruudessa lentää jo yli 40 000 satelliittia tai avaruusromun kappaletta, joiden yhteentörmäys yritetään estää.
Tuleva avaruustilannekeskus välittää myös tietoa auringon vaikutuksesta esimerkiksi avaruussäähän.
Avaruussäällä on suuri merkitys lentoliikenteeseen.
Avaruussää vaikuttaa lentokoneiden reitteihin
Avaruustilannekeskus tulee seuraamaan avaruusäätä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.
Samalla Ilmatieteen laitos tuottaa kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle ICAO:lle tietoa avaruuden sääilmiöistä.
Jos Atlantin ylittävä lentokone lentää normaalista poikkeavaa reittiä, kehotus siihen on todennäköisesti tullut Helsingin Kumpulassa työskentelevältä meteorologilta tai Yhdysvaltojen kansalliselta avarussääkeskukselta.
– Lentokoneet käyttävät avaruuden sääilmiöille hyvin herkkää kommunikaatiojärjestelmää, ja auringon aktiivisuus näkyy lisääntyneitä navigaatiovirheinä, jonka koneen ohjaaja ottaa huomioon, sanoo Ari-Matti Harri.
Avaruussäätilan avulla voidaan ennustaa esimerkiksi revontulien esiintymistä ja varautua avaruusmyrkyjen vaikutuksiin.
Avaruustilannekuvaa luodaan myös Natossa
Pohjois-Atlantin liitto Nato päätti vuonna 2020 perustaa Naton avaruuskeskuksen Ramsteiniin, Saksaan. Samalla avaruus hyväksyttiin puolustusliiton operatiiviseksi toimintaympäristöksi.
Yli puolet maata kiertävistä aktiivisista satelliiteista kuuluu Naton jäsenmaille tai yrityksille, jotka sijaitsevat näissä maissa.
Nato kokoaa avaruustilanteeseen liittyvää tietoa ja voi jakaa tätä myös liittouman jäsenmaille.
Suomen uusi keskus tulee työskentelemään yhteistyössä myös Naton kanssa.
Suomeen tarvitaan tehokkaampi satelliittilaser
Avaruustilannekeskuksen pitäisi saavuttaa täysi toimintavalmius vuonna 2028.
Sitä ennen Metsähovin sateliittilaserin rinnalle hankitaan vielä toinen, tehokkaampi laite. Nykyinen laitteisto ei havaitse kaikkia avaruudessa liikkuvia kappaleita.
Osa näistä voi olla sellaisia, joiden halutaankin tarkoituksella pysyvän huomaamattomina.
– Meillä on tällä hetkellä kyky havaita satelliitteja, joissa on kulmaheijastimia. Tehokkaammalla laserilla voimme havaita jopa 30000 km korkeudella olevia kohteita, joissa näitä kulmaheijastimia ei ole, sanoo osastonjohtaja Hannu Koivula Maanmittauslaitokselta.
Tällaiset kappaleet voivat olla törmäysuhka eurooppalaisille avaruusohjelmille.