Kahden padon poistaminen avaisi taimenille kymmenien kilometrien vesireitin Päijänteeseen. Se voisi kääntää taimenkannan huomattavaan kasvuun.
Päijänteeseen laskevan Tainionvirran vapautuminen kaloille kokonaan näyttää toteutuvan.
Virtaankosken kunnostus alkoi, ja ylävirralla olevaan Maatiaiskoskeen aiotaan rakentaa kalatie. Uhanalaisten kalojen kannalta se olisi erittäin merkittävä parannus.
Sysmän Virtaankosken ennallistaminen alkoi marraskuussa vuosien odotuksen jälkeen. Käytöstä poistetun vesivoimalan padon tilalle rakennetaan koski, josta tehdään mahdollisimman luontainen.
Kosken merkitys on huomattava, koska tällä hetkellä se ei tuota käytännössä lainkaan taimenenpoikasia.
Virtaankoski on Tainionvirran alin pato ennen Päijännettä. Jo nyt tiedetään, että virtaan nousee järvivaellukselta isoja taimenia etsimään lisääntymispaikkoja. Kun pato on pois edestä, väylä aukeaa.
– Virtaankoskeen tulee noin hehtaari poikastuotantoaluetta. Kun vaelluseste poistetaan, kalat pääsevät Nuoramoisjärvelle saakka, noin kymmenen kilometriä ylöspäin. Lisäksi matkalla on pienempiä sivupuroja, joissa kalat voivat kutea, sanoo kunnostustyöstä vastaavan Sysmän Tainionvirta oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen.
Voimalan omistaja tahtoo Maatiaiskoskeen kalatien
Virtaankosken yläpuolella sijaitsevasta Nuoramoisjärvestä virta jatkuu kohti koillista Maatiaisjokena. Joessa sijaitsee Maatiaiskosken pato vesivoimaloineen. Se on ainoa vaelluseste kaloille.
Hämeen kalatalouskeskuksen mukaan ylempänä sijaitsevista Kirveskoskesta ja Hottilankoskesta kalat pääsevät läpi Hartolan Jääsjärveen, jopa Suonteelle asti.
Vesilakia valvovan Hämeen ely-keskuksen mukaan voimalalla ei ole vesilain mukaista lupaa. Syyskuussa ely-keskus lähetti padon omistajalle kehotuksen hoitaa luvitus lain mukaiseksi. Määräaikaa lupahakemukselle annettiin tämän vuoden loppuun.
Elyn ylitarkastajan Helka Sillforsin mukaan vaihtoehdot ovat hankalia tilanteessa, jossa pato on ollut pitkään paikallaan.
– Toinen vaihtoehto olisi se, että lähdetään purkamaan patoa. Sillekin pitää hakea vesilain mukainen lupa, koska yläpuolella kaikki rantojen käyttö on mennyt sen mukaan, että vedenpinta on sillä tasolla, missä pato sitä pitää.
Omistajan näkemyksen mukaan padolla on lupa, sillä Kymen kartanon kuvernööri on todennut yli sata vuotta sitten, että pato ”ei ole lainkaan laiton”. Lisäksi voimalalla on kuvernöörin lupa sähköntuotantoon.
Voimalaitoksen omistaja Jyri-Pekka Schildt haluaisi jatkaa sähköntuotantoa edelleen. Hän aikoo esittää ratkaisuksi kalatien rakentamista padon ohi.
Koskeen on suunniteltu jo parikymmentä vuotta sitten luonnonuomaa muistuttava kalatie. Sen suunnitelmia on päivitetty pari vuotta sitten.
– Kun Virtaankoski valmistuu ja kalat pääsevät nousemaan tähän Nuoramoisten padolle, ne ovat vasta matkansa alkupäässä. Niiden pitää päästä tästä ilman muuta eteenpäin. Uskon, että viranomaisilla, kuten meilläkin, on vilpitön halu saada kalaporras siihen, Schildt sanoo.
Taimenen pelastuminen häämöttää mutkan takana
Virtaankosken kunnostuksen arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2025. Parhaimmillaan jo ensi syksynä virtaan nousee taimenia kudulle. Maatiaiskosken osalta edessä on vielä vuosien taival, ennen kuin kalojen voi odottaa nousevan sen ohi.
Virtaankosken kunnostuksen hinta kiinteistökauppoineen kohoaa yli kolmeen miljoonaan, josta noin puolet tulee valtion Nousu-ohjelmasta. Ely-keskus rahoitti padon rakentamista 400 000 eurolla.
Maatiaiskosken kalatien kustannusarvio on huomattavasti pienempi, Schildtin mukaan noin 165 000 euroa. Kalatien luvasta päättää aluehallintovirasto. Parhaassakin tapauksessa aikaa kuluu useita vuosia, ennen kuin yksikään kala ui Maatiaiskosken läpi.
Kaloille suunnitelmien toteutuminen olisi lottovoitto. Tainionvirran pituus on yli 40 kilometriä, ja sivupurot mukaan luettuina lisääntymisalueita on paljon. Reitin järvet tarjoavat taimenille runsaasti ruokaa, ja kalat voivat kasvaa isoiksi.
Kaikkineen vaelluskaloille tulee uutta elinpiiriä Keski-Suomeen Joutsaan saakka.
Päijänne on maamme toiseksi suurin järvi, jonka kalatilannetta Tainionvirran vapautuminen voi muuttaa merkittävästi. Päijänteen ongelma on, että järveen laskee vaelluskalojen lisääntymiseen sopivia puroja ja jokia vain vähän. Kalastajilta saatujen palautteiden perusteella taimen on alkanut hiljalleen yleistyä.
– Tärkeimmät koskialueet ovat lähellä Hartolaa ja Jääsjärveä, ja sinne on myös kunnostettu kutualueita. Jos koko Tainionvirta avautuu, sillä on käänteentekevä merkitys, sanoo Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.