Perinteisesti maan lounais- ja eteläosien naakka on levinnyt myös muualle maahan. Isot parvet ovat talviaikaan kaupungeissa yleinen ja hätkähdyttävä näky.
Iso ja äänekäs naakkaparvi alkaa olla tuttu näky kaupunkien keskustoissa.
Esimerkiksi Tampereella Keskustorin yllä, Tuomiokirkon puistossa ja Tammelan stadionin ympäristössä voi nähdä kerralla tuhansia lintuja.
Kokeneen lintuasiantuntijan mukaan Tampereen keskustasta on laskettu tänä syksynä jopa 2 500 naakan parvia.
– Kun pienemmät parvet kokoontuvat isompiin, voi muodostua todella isoja parvia. Aiemmin on havaittu jopa 4 000 naakan parvia, sanoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluyhdyshenkilö Jukka T. Helin.
Keskustassa on turvallista yöpyä
Naakkakanta on voimakkaasti lisääntynyt 2000-luvulla. Eniten naakkoja on Lounais-Suomessa, mutta myös esimerkiksi Lahdessa ja Kokkolassa on totuttu suuriin parviin.
Muilla varislinnuilla, esimerkiksi harakalla ja variksella, kehitys on ollut selvästi päinvastainen.
– Naakka on sopeutuvainen ja kekseliäs. Se tulee hyvin toimeen ihmisen kanssa ja osaa hakea ravintoakin hyvin, Helin sanoo.
Vaikka yksittäisiä naakkoja ja pieniä parvia näkyy kaupunkien keskustoissa pitkin päivää, isoja naakkaparvia voi bongata erityisesti aamulla ja illansuussa.
Helinin mukaan pesimäkauden ulkopuolella sosiaaliset naakat kerääntyvät mielellään yhteen ja tulevat yöpymään keskustan puistoihin.
Yhden teorian mukaan keskusta on turvallinen yöpymispaikka.
– Täällä on vähemmän petoja. Mutta talviaikaan kanahaukka saalistaa Tampereen keskustassakin, tällä hetkellä niitä on useampia, Helin huomauttaa.
Miten käy naakan, kun kaatopaikat katoavat?
Aamun valjettua parvet kokoontuvat ja lentävät etsimään ruokaa.
– Suuri osa lähtee vähän kauemmaksi, Tampereella esimerkiksi Koukkujärvelle Nokialle tai Tarastenjärvelle, Helin kertoo.
Näissä molemmissa on Pirkanmaan jätehuollon jätekeskus. Helinin mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten naakkapopulaation käy tulevaisuudessa, kun jätteet eivät uusissa jätekeskuksissa ole samalla lailla avoimesti lintujen pengottavina kuin vanhoilla kaatopaikoilla.
Viimeisimmät havainnot naakkamääristä esimerkiksi Tarastenjärvellä ovat olennaisesti pienempiä kuin ennen.
Samoin on lokkien laita.
– Se on ihan loogista, mutta pitää seurata tilannetta enemmän. Alkavatko ne hakea ruokaa ja viipyä pidempään keskustan alueella vai väheneekö kanta, Helin sanoo.
Isosta parvesta lähtee kova ääni
Rauhoittamaton naakka on niin sanottu haittalintu, samoin kuin esimerkiksi varis, harakka ja räkättirastas.
Naakkaa voi siis metsästää pesintäajan ulkopuolella, ja riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan perustelluista syistä myös rauhoitusaikaan.
Naakka voi tehdä reikiä muovisiin heinäpaaleihin ja levittää ulosteessaan salmonellaa. Sen pesät voivat tukkia piippuja.
Osaa ihmisistä äänekkäät naakkaparvet ärsyttävät. Joku voi tuntea pelkoakin, kun valtava mustien lintujen parvi lentää yli.
Jukka T. Helin sanoo ymmärtävänsä ihmisten pelkoa. Hän suhtautuu itse naakkoihin toisin.
– Minusta on mukava seurata niiden käyttäytymistä, kun ne tallustelevat tuossa kadulla. Siitä oppii yllättävän paljon. Monta kertaa huomaa, että naakka on paljon älykkäämpi kuin itse on.
Helin suosittelee lajin tutustumista myös niille, jotka eivät naakoista pidä. Laji kuuluu nykyaikaiseen kaupunkiympäristöön.
Jos kuitenkin ajattelee, että naakkoja on liikaa, voi kiinnittää huomiota omaankin käyttäytymiseensä.
– Kun ei heitellä roskia ja ruuantähteitä pitkiin ja poikiin, naakkoja ja muita ravinnon perässä liikkuvia lintuja ei keräänny esimerkiksi toreille ja muille ruokapaikoille.
Kuuntele, mitä kokenut lintuasiantuntija kertoi naakoista ja niiden älykkyydestä Yle Radio Suomen lähetyksessä.
