Itsenäisyyspäivällä ei ole niin vakiintuneita ruokaperinteitä kuin muilla juhlapyhillä, mutta tietyt tuotteet nousevat kaupparyhmien vastauksista esille.
Suomalaiset syövät itsenäisyyspäivänä eri tavalla riippuen siitä, missä he asuvat. Alueelliset erot ovat ruokatutkijan mukaan suuria, ja ne kulkevat suvussa.
Kaupparyhmien mukaan ruokaan käytetään rahaa enemmän kuin normaaliviikkoina, se selittyy muun muassa sillä, että useissa kodeissa aloitetaan jouluvalmistelut. Tämä näkyy vaikkapa juuressoseiden menekissä.
Itsenäisyyspäivän ruokatottumukset eivät ole niin vakiintuneita kuin muina juhlapyhinä kuten jouluna, uutenavuotena tai vappuna, kerrotaan suurimmista kaupparyhmistä eli SOK:sta, Keskosta ja Lidlistä. Suurin ruokajuhla on joulu.
Ruokatutkija Merja Sillanpää kertoo itsenäisyyspäivän ruokaperinteiden vaihtelevan alueittain ja sosioekonomisen aseman mukaan.
Toimittaja Tanja Heikkonen tiivistää videolla itsenäisyyspäivän ruokatottumusten piirteet:
Juustoilla herkuttelu keskittyy tietyille alueille
Kaupparyhmät eivät kerro ruokien tai raaka-aineiden tarkkoja myyntilukuja. Alueelliset erot näkyvät S-ryhmän mukaan esimerkiksi siinä, että toisaalla ostetaan kalaa ja toisaalla juhlapöytään katetaan lihaa.
Osassa maata leivontatuotteet tekevät kauppansa ennen itsenäisyyspäivää, kun taas toisaalla syödään arkisesti valmisruokia tai valmiita joululaatikoita. Itsenäisyyspäivän myydyimpiä valmisruokia ovat S-ryhmän mukaan maksalaatikko, lihapyörykät ja pinaattiohukaiset.
S-ryhmässä myös majoneesi- ja lisukesalaattien kysyntä kasvaa normaalitasoon nähden. Vapun ja uudenvuoden klassikkona tunnettu perunasalaatti maistuu suomalaisille yllättäen myös itsenäisyyspäivänä: sitä menee enemmän kuin normaalisti, mutta uudeksivuodeksi sitä ostetaan kymmenen kertaa enemmän. Sama ilmiö on huomattu Lidlissä.
Mitä sinä syöt itsenäisyyspäivänä? Vastaa ja vertaa tottumuksiasi muihin näillä neljällä kysymyksellä:
Ruoka on sukupolvikokemus
Ruokatutkija Merja Sillanpää sanoo, että tietyt ruoanlaiton ajatusmallit ovat kulkeneet sukupolvien mukana.
– Vieläkin on paikkakuntia tai perhekuntia, joissa paheksutaan sitä, jos ei itse tee jouluruokia. Esimerkiksi Itä-Suomen maaseudulla.
Sillanpää kertoo, että suomalaisessa ruokapöydässä ruokaan on suhtauduttu käytännöllisesti, mikä juontaa juurensa historiasta, jolloin ruoka oli niukkaa. Perinteet kantavat myös itsenäisyyspäivän pöytään.
Kajaanilainen Marjo Heinonen on leiponut pienestä asti. Leipominen on kulkenut suvussa, mutta kukaan ei ole moittinut, jos leivonnaiset eivät ole olleet itse tehtyjä.
– Molemmat vanhemmat ovat leiponeet. Mummo opetti paljon juttuja, kuten ruisleivät. Tekemisen ilosta teen, mutta tiedän kyllä sukuja, joissa on paheksuttavaa, jos ei itse tee. Meillä se perustuu yhdessä tekemiseen.
Tunnistatko aluekohtaisia eroja itsenäisyyspäivän syömisissä? Osallistu keskusteluun.
