Suomi odottaa, miten Venäjä reagoi, kun sen tukema hallinto kaatui sunnuntaina Syyriassa. Tutkija uskoo, ettei Venäjällä ole kykyä suuriin poliittisiin liikkeisiin.
Suomi suhtautuu Syyrian myllerrykseen odottavasti, kertoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Syyrian presidentin Bašar al-Assadin hallinto kaatui, kun ääri-islamistisen HTS-järjestön johtamat kapinalliset valtasivat sunnuntaina maan pääkaupunki Damaskoksen.
Suomi ei toistaiseksi ole ollut yhteydessä Syyrian kapinallishallintoon. Valtosen mukaan Suomi koordinoi viestejään ja toimintaansa Syyriassa ensisijaisesti Euroopan unionin kautta.
– HTS on ollut sekä EU:n, YK:n että Yhdysvaltojen terroristilistoilla, niin ei tässä ihan ensimmäisenä päivänä tietenkään diplomaattisuhteita siihen luoda, Valtonen sanoo.
Kangaspuro: Jotain ”pienempää provokaation tapaista” voi tapahtua
Venäjä on pitkään tukenut Assadin hallintoa ja auttanut sitä sotilaallisesti Syyrian sisällissodassa. Venäjälle hallinnon kaatuminen on siis iso geopoliittinen tappio.
Venäjän reaktioita tuskin kannattaa Suomessa erityisesti murehtia, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Kangaspuron mukaan Venäjällä on niin paljon resursseja kiinni Ukrainassa, ettei sillä ole voimavaroja suuriin peliliikkeisiin.
– Jotain pienempää provokaation tapaista tai operaatiota voi tapahtua, mutta silloin puhutaan tietenkin aivan toisen mittaluokan asioista.
Assadin hallinnon kaatuminen oli iso tappio paitsi Venäjälle, myös sen liittolaiselle Iranille. Niiden arvovalta on kokenut kolauksen ja niiden voi olla entistä vaikeampaa saavuttaa tavoitteitaan, Kangaspuro arvioi.
– Venäjän kyvyt arvioidaan nyt uudella tavalla monessa maassa, myös niissä maissa, jotka ovat tehneet Venäjän kanssa yhteistyötä.
Ulkoministeri Valtosen mukaan on ennenaikaista sanoa, miten Venäjän asema Lähi-idässä kehittyy. Hän huomauttaa esimerkiksi, ettei vielä tiedetä, päätyvätkö Venäjän tukikohdat Syyriassa pysyvästi kapinallisten käsiin.
Venäläislähteiden mukaan Assad on paennut Moskovaan ja saanut Venäjältä turvapaikan. Valtosen mukaan Suomella ei ole vahvistettua tietoa Assadin olinpaikasta.
– Itseäni ei yllättäisi yhtään, jos hän olisi Moskovassa.
Pakolaisuuteen on varauduttu
Vallankaappauksen seuraukset ovat toistaiseksi pitkälti arvailujen varassa.
Voi esimerkiksi olla, että monet Syyriasta lähteneet pakolaiset palaavat maahan – tai sitten käy päin vastoin, eli maasta lähtee suuri joukko pakolaisia.
Valtosen mukaan pakolaiskehitykseen suhtaudutaan odottavin mielin. Isojen pakolaismäärien saapumiseen on Euroopassa varauduttu nyt paremmin kuin kymmenisen vuotta sitten, sanoo Valtonen.
Ulkoministeriö suosittaa, että Syyriaan ei matkusteta ja maasta olisi hyvä poistua välittömästi. Suositus pysyy toistaiseksi ennallaan.
Itärajan tilanne ei Syyrian vallankumouksen myötä muutu, arvioi Kangaspuro. Vaikka Venäjälle tulisi paljon syyrialaisia turvapaikanhakijoita, Suomen ja Venäjän välinen raja on yhä kiinni, eikä maailmantilanne ole aiheuttanut siellä tähänkään asti liikehdintää.
– Ellei Syyriassa tapahdu vallanvaihdon seurauksena uutta humanitääristä katastrofia, jossa isot pakolaismäärät lähtisivät liikkeelle. Nythän emme voi sitä vielä tietää.
Kangaspuron mukaan Suomen kannattaa nyt lähinnä seurata kylmäpäisesti, mihin Syyrian tilanne kehittyy. Hän muistuttaa, että Syyrian tulevaisuudesta ei vielä tiedetä paljoakaan.
– Tilanne on äärettömän tulenarka ja monimutkainen. Voidaan olettaa, että tapahtuu käänteitä, joita ei nyt heti ole näkyvissä tai joita on erittäin vaikea ennustaa.