Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo metsille vakavia uhkia. Suomessa metsätuhot lisääntyvät, monessa muussa maassa metsät saattavat jopa hävitä.
Suomessa puulajisto tulee muuttumaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen geenivarojen erityisasiantuntija Mari Rusanen.
– Mahdollisesti havupuumme siirtyvät pohjoisemmaksi ja meidän omat lehtipuumme lisääntyvät. Mikään ei kuitenkaan ole niin suoraviivaista. Vaikka lämpötila olisi suotuisampi jollekin jaloille lehtipuulle, sille ei välttämättä ole sopivaa maaperää.
Lämpö stressaa puita
Tulevaisuuden talvilla on puille suuri merkitys. Keskilämpötilan nousu muuttaa kasvukauden pituutta ja lämpöjaksot sotkevat puiden sisäistä rytmiä.
– Puu stressaa ehdottomasti lämmöstä. Lajista ja yksilön perimästä riippuu, missä lämpötilassa se rupeaa stressaamaan.
Lämpö saattaa aiheuttaa esimerkiksi kirjanpainajan lisääntymistä ja pahojakin tuhoja kuusille.
Kannattaako kuusta enää istuttaa?
– Vaikea kysymys. Riippuu aivan siitä, että missä päin Suomea olet ja minkälaiselle paikalle istutat. Itse istutin kuusta pari vuotta sitten Hämeessä, sanoo Rusanen.
Tunturikoivulla tilanne on kuusta karumpi. Sillä on siis vähän tilaa, mihin siirtyä.
– Ja näin se on muillakin arktisilla kasvilajeilla ja eläimillä.
Geneettinen monimuotoisuus auttaa sopeutumaan
Suomessa on 44 geenireservimetsää. Geenireservimetsä on alue, joka on valittu geneettisen monimuotoisuuden suojeluun. Alueella ei ole mitään viljeltyä historiaa eli se on aina uudistunut luontaisesti.
Männyllä se onnistuu usein helposti, mutta kuusella uudistuminen on joskus vähän vaikeaa, kertoo Rusanen.
– Kuusella kerätään siementä samasta metsiköstä, kasvatetaan taimiksi ja istutetaan uudistusalalle.
Vaikka geenireservimetsä on suojelualue, siellä hakataan puita.
– Haluamme, että uusi sukupolvi tulee aika nopeaan tahtiin. Geneettisen monimuotoisuuden avulla lajit sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön tai ympäristön muutokseen.
Suomen geenireservimetsiä ei käytetä metsänjalostuksessa.
Vuosikymmenien työ
Metsäpuilla sukupolven väli on pitkä ja sopeutuminen muutoksiin voi olla hidasta. Monimuotoisuuden avulla puut kuitenkin sopeutuvat, sanoo Rusanen.
– Aikajana tässä työssä on niin pitkä, että itse en tule koskaan tavallaan näkemään työni lopputulosta. Teen tätä lastenlastenlapsia varten.
Elävien, jalojen lehtipuiden geenivarakokoelmista on käytetty niiden tuottamaa siementä. Tällä halutaan laajentaa metsänviljelyssä käytettävää puulajivalikoimaa.
– Toivotaan, että niistä saataisiin metsänviljelyyn kotimaista alkuperää, eikä tarvitsisi tuoda Keski-Euroopasta vähän huonommin sopeutunutta siementä.
Metsät selviytyvät muutoksessa
Vaikka ilmasto muuttuu, eivät meidän havupuumme yhtäkkiä katoa. Havupuilla on tärkeä osa suomalaisessa luonnossa ja mielenmaisemassa.
– Meidän luontomme ja kaikki lajit, jotka elävät siellä metsiköissä, niistä monet ovat riippuvaisia havupuista. Yhteiskuntaa ajatellen tällä hetkellä meidän metsäteollisuus on aika pitkälle viritetty käyttämään havupuita.
Rusanen uskoo kuitenkin, että Suomen puulajit tulevat selviytymään ilmastonmuutoksen edetessä.
– Ihan varmasti tulevat selviytymään. Metsäpuilla on todella pitkä historia ja kestävyys, resilienssi, kaikenlaisia muutoksia vastaan. En ollenkaan usko, että meiltä puut ja metsät kokonaan häviäisivät.
