Uusimpien Move!-mittausten mukaan viidennen luokan oppilaiden fyysinen toimintakyky on parantunut. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.
Ensin hyvät uutiset: Syksyn Move!-mittausten mukaan yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella on alhainen fyysinen toimintakyky. 8.-luokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla.
Huono uutinen on se, että edelleen 38 prosentilla 5. ja 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla.
Erityisen huono tilanne on maaseutumaisissa kunnissa asuvilla 8.-luokkalaisilla tytöillä, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna selvästi.
Jopa puolella maaseudun teinitytöistä fyysinen toimintakyky on nyt mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Alhaisen toimintakyvyn oppilaiden osuudet ovat pidemmällä aikavälillä kasvaneet kahdeksasluokkalaisten tyttöjen joukossa, kun taas poikien joukossa osuudet ovat pienentyneet.
Alhainen fyysinen toimintakyky voi vaikuttaa oleellisesti arjessa jaksamiseen, sanoo Move!-mittauksista vastaava apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta.
– Energia ei välttämättä riitä siihen, että jaksaisi koulupäivän ja koulupäivän jälkeen vielä ehkä harrastuksia ja muuta vapaa-aikaa väsymättä. Siitä syntyy helposti negatiivinen kierre, jos koulupäivän jälkeen tuntuu, että on takki tyhjänä eikä meinaa jaksaa enää lähteä ulos tai puuhata mitään, niin helposti jämähtää sohvan nurkkaan, mikä edelleen ruokkii negatiivista kierrettä.
Alueelliset erot ovat merkittäviä
Siinä missä 50 prosentilla maaseutumaisten kuntien 8- luokkalaisilla tytöillä oli alhainen fyysinen toimintakyky, kaupunkimaisissa kunnissa näin oli 41,6 prosentilla.
Fyysisessä toimintakyvyssä onkin merkittäviä eroja kaupunkien ja maaseudun välillä.
Kaupunkimaisissa kunnissa lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on selkeästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa.
– Maaseudulla pitkät välimatkat voivat johtaa siihen, että istutaan pitkiä aikoja autossa. Kaupunkialueilla voi myös olla enemmän tarjontaa ja mahdollisuuksia liikkumiseen, enemmän esimerkiksi liikuntapaikkoja sekä liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Lisäksi lasten ja nuorten sosiaalinen verkosto voi olla vähän laajempi kaupunkimaisilla alueilla, mikä voi ruokkia aktiivisempaa elämäntapaa, Huhtiniemi arvioi.
Alueelliset erot ovat merkittäviä myös hyvinvointialueiden kesken.
Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on vähiten oppilaita, joilla toimintakyky on alhainen.
Eniten alhaisen toimintakyvyn oppilaita on Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.
Valtaosalla hyvinvointialueista lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna.
Mittausten kokonaiskuva on positiivinen
Vuosi sitten Huhtiniemi ilahtui poikien liikkuvuuden parantumisesta, ja suunnilleen sama suunta jatkui tänäkin vuonna.
– Edelleen näkyy selvä ero tyttöjen ja poikien välillä tyttöjen eduksi, mutta ero on kaventunut. Poikien osalta on jo pitkään ollut sellainen trendi, että on menty liikkuvuuden osalta hyvään suuntaan ja ero tyttöihin on pienentynyt.
Kestävyyskunnossa viidesluokkalaisilla mediaanitulos on kahtena vuonna peräkkäin noussut.
– Myös alimman kymmenyksen suorittajilla näkyy pieni harppaus ylöspäin poikien osalta, ja se on ilahduttava juttu. Siellä on ehkä se tärkein kohderyhmä, johon meidän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan, ja jos siellä tapahtuu positiivisia liikahduksia, se on aina hyvä merkki, Huhtiniemi iloitsee.
Tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 oppilaan mittaustulokset, mikä on lähes 90 prosenttia kyseisten vuosiluokkien oppilaista.
Mittausten kokonaiskuva vaikuttaa Huhtiniemen mukaan positiiviselta.
– Näyttää siltä, että viime vuonna alkanut positiivinen kehitys on jatkunut toimintakyvyn osalta ja se on ilahduttavaa, että positiivinen suunta on löytynyt.
Mittauksia on toteutettu 5.-luokkalaisilla vuodesta 2016 lähtien ja 8.-luokkalaisilla vuodesta 2018 lähtien.
