Maahanmuuttajataustaisten suomalaisten kirjat paljastavat tyttöjen ahdingon Suomessa. Aihe on monille hankala, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pauliina Grym analyysissaan.
Pauliina Grymkulttuuritoimittaja
Marraskuussa uutisoitiin, että joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Tieto perustui Naisjärjestöjen liiton teettämään kyselyyn.
Kyselyn kysymyksenasettelua myös kritisoitiin, mutta aiheen nostattamista tunnereaktioista voi päätellä, että naisten oikeudet koskettavat meitä suomalaisia, myös miehiä.
Suomessa asuu kuitenkin yksi naisryhmä, jonka koskemattomuus ja oikeudet eivät pitkään näyttäneet meitä juuri liikuttavan. Maahanmuuttajataustaiset naiset.
Sokeat valkoiset feministit
Kolmevuotiaana Somaliasta Suomeen saapunut Ujuni Ahmed on suominut valkoisia feministejä julkisesti siitä, etteivät he näe maahanmuuttajataustaisia naisia vaatiessaan äänekkäästi tasa-arvoa kaikille.
Ahmedin ja Elina Hirvosen kirjoittama Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirja (WSOY, 2022) purkaa tätä teemaa. Kirjaan perustuvassa Kansallisteatterin esityksessä sinitukkaiset valkoiset feministit vaikenevat muslimityttöjen hädän edessä.
Eivätkä he vain vaikene, he hyssyttelevät. Shh!
Kohtausta oli valkoisena feministinä ylen kiusallista katsoa täydessä katsomossa.
Näytelmän pohjana olevassa romaanissa kuvataan Ahmedin lapsuuden omaa somaliyhteisöä, jossa tyttöjen tila kasvaa on ahdas ja ankara ja jota määrittää naisten siveyttä vaaliva kunniakulttuuri. Ahmed itse on silvottu kolmevuotiaana.
Viime vuosina suomalaisessa kirjallisuudessa on julkaistu muitakin kuvauksia suomalaisten maahanmuuttajataustaisten naisten kokemista ihmisoikeusloukkauksista.
Ahmedin lisäksi Sara Al Husaini on kirjoittanut aiheesta omaelämäkerrallisessa romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). Al Husainin irakilaistaustainen perhe pakkonaitti huivistaan luopuneen, Suomessa aikuiseksi varttuneen Al Husainin tämän omalle serkulle.
Kirjailijan mukaan monet Suomessa asuvat naiset elävät aivan eri todellisuudessa kuin kantaväestö.
(Ihmis)oikeus pukeutua vapaasti
Marraskuussa kuohutti Helsingin Itäkeskuksen banderolli, joka kertoi musliminaisille miten pukeutua.
Al Husaini sanoi Kulttuuriykkösen lähetyksessä, että ohjeet eivät ole vääristyneitä tulkintoja islamista. Hänen mukaansa ohjeet ”naisen sulojen peittämiseen” ovat Koraanissa ja Islamin perimätiedossa, haditheissa.
Kaikki muslimit eivät suinkaan elä tiukkojen siveyssääntöjen mukaan, mutta moni elää. Siksi lähetyksessä haastateltujen mukaan kaikkien uskontojen nimissä tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia on voitava kritisoida.
Kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi sanoi samassa ohjelmassa, että maahanmuuttoon liittyvien epäkohtien hyssyttely on kuin sylkäisy maahanmuuttajanaisten ja -lasten kasvoille.
– Jos olemme hiljaa, viestimme, että muslimitaustaisten oikeudet eivät ole Suomessa yhtä arvokkaita kuin kantaväestöön kuuluvien, Sohrabi sanoi lähetyksessä.
Tärkeitä lakiuudistuksia vihdoin voimaan
Yksi asia, josta Suomessa on oltu turhan hiljaa, on tyttöjen silpominen. Ujuni Ahmed oli luovuttamassa kansalaisaloitetta tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä eduskunnalle jo vuonna 2019.
Tämän vuoden marraskuussa eduskunta teki naisten sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun rangaistavaksi. Eduskunta hyväksyi hieman aiemmin myös lakiehdotuksen, joka koskee pakkoavioliiton kriminalisointia.
Silpomisperinne on voimissaan muun muassa Somaliassa, Guineassa, Djiboutissa, Malissa, Egyptissä ja Sudanissa. Käytäntö on siirtolaisuuden myötä levinnyt myös maihin, joissa sitä ei ole aiemmin esiintynyt, myös Suomeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on noin 10 000 naista tai tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. Sadat tai tuhannet ovat vaarassa tulla silvotuiksi.
Tästä huolimatta monet suomalaiset lääkärit eivät aina tiedä, että korjausleikkaus on mahdollista.
– On tapauksia, joissa nainen on hakeutunut lääkäriin saadakseen lähetteen leikkaukseen, mutta lääkäri ei ole tehnyt sellaista, koska hän ei ole ymmärtänyt asiaa, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala sanoi keväällä Ylen jutussa.
Asiasta pitäisi keskustella avoimemmin. Samassa Ylen jutussa silpomisen uhriksi joutunut Aja Daffeh sanoi, että gynekologit ja lääkärit eivät olleet puhuneet hänelle korjausleikkauksen mahdollisuudesta. Nainen sanoi uskovansa, että lääkärit eivät halua astua varpaille tai loukata.
Rasistileiman pelossa voi toimia kuin rasisti
Silpominen ja pakkoavioliitto ovat ilmiöitä, jotka koskettavat monia Suomessa asuvia maahanmuuttajanaisia.
Aihe on monille valkoisille feministeille hankala, koska moni luultavasti pelkää rasistileimaa kritisoidessaan maahanmuuttajayhteisöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä.
Mutta se vasta onkin rasismia kieltää lapselta tai naiselta ihmisoikeudet maahanmuuttajastatuksen takia.
Korjaus klo 17:32. Tekstissä luki aiemmin, että toimittaja oli katsomassa esitystä ensi-illassa. Kyse oli ennakkoesityksestä.