Vaihto-oppilaiden määrä Euroopan ulkopuolelta on vähentynyt koronavuosien ja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Euroopasta tulijoita riittää edelleen.
Otso Karhu,
Olli-Pekka Kursi
Espoolainen vaihto-oppilas Francesca Naske, 16, koki viime kuussa jotain, mitä hän ei koskaan ole ennen nähnyt.
Taivaalta satoi lunta.
– Luulin, että se olisi jäistä, mutta se olikin todella pehmeää, Naske kertoo haltioituneena.
Naske on lähestulkoon niin kaukana kotoa kuin olla voi. Hän saapui lukion vaihto-oppilaaksi Espooseen rantakaupungista Uudesta-Seelannista.
Lumi oli hänelle isoin syy valita Suomi vaihto-opiskelupaikaksi.
Vaihto-oppilasjärjestö YFU:n mukaan pohjolan eksotiikka on usein syy, miksi Suomeen hakeudutaan vaihto-opiskelemaan.
Vaihto-oppilaiden määrä kaukomaista on viime vuosina vähentynyt.
Kaunista ja pimeää
Naske on jo ehtinyt tehdä lumiukkoja, laskea mäkeä ja käydä hiihtämässä.
– Lumi on ihmeellistä. Rakastan sitä niin paljon, hän sanoo.
Lumi ja pohjoinen sijainti toivat Suomeen lukiovaihtoon myös japanilaisen Miku Tanimoton, 17, ja venezuelalaisen Mariangel Benitezin, 17.
Mikun kotikaupungissa lämpötila laskee joskus nollan tienoille, joten hän on aiemmin nähnyt lunta. Benitezin kotimaa taas on juuri päiväntasaajan yläpuolella, joten viimekuinen lumisade oli aivan uutta.
– Suomessa olo on kuin olisi elokuvassa. Täällä on todella kaunista, Benitez sanoo.
Kolmikon isoin haaste Suomessa on pimeys. He ovat huomanneet, että energiatasot ovat alhaisemmat.
– Kun menen kouluun, on pimeää. Kun pääsen sieltä, on pimeää. Se on shokeeraavaa, Miku sanoo.
Tästä huolimatta he kokevat pimeyden eksoottiseksi.
– Ainakin näen auringon nousun ja laskun joka päivä, Naske sanoo virnistäen.
Kauempaa vähemmän
Vaihto-oppilaiden määrä kaukomaista väheni koronavuosien ja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kertoo YFU:n ulkomaisten oppilaiden ohjelmapäällikkö Kirsi Hanhirova.
Kahden ison vaihto-oppilasjärjestön, YFU:n ja AFS:n kautta Suomeen saapuu vuosittain reilut 300 opiskelijaa eripituisiin vaihtoihin.
Vaihto-oppilaita tulee aiempaa vähemmän etenkin Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Australiasta.
Osin syynä vaihtojen määrän laskuun on Hanhirovan mukaan hankala taloustilanne, osin Venäjän läheisyys.
Myös isäntäperheiden määrä Suomessa on vähentynyt.
Eurooppalaisia piisaa
Eurooppalaisia Venäjän rajanaapuriin matkustaminen ei jännitä. Esimerkiksi Saksasta riittää tulijoita edelleen.
Hanhirovan mukaan vaihto-oppilaita kiinnostaa Suomessa muun muassa hyvämaineinen koulutusjärjestelmä, luminen talvi ja revontulet.
Viime vuosina luonto ja maailman onnellisin kansa -titteli ovat myös kiinnostaneet.
– Nuoret ovat yhä valveutuneempia ja meidän moderni yhteiskuntajärjestelmämme tulee esiin joidenkin vastauksissa.
Myös muumit ja joulupukki mainitaan vaihto-oppilaiden hakukirjeissä, kertoo AFS:n ohjelmapäällikkö Susanna Taskinen. Aiemmin hevibändit mainittiin, mutta nyt harvemmin. Design ja arkkitehtuuri taas mainitaan yhä useammin.
Uusiseelantilainen Francesca Naske aikoo vielä vaihtonsa aikana suunnata syvemmälle pohjoiseen.
Syy on yksinkertainen: hän haluaa nähdä lisää lunta.
– Pitää vain selvitä kylmyydestä. Nyt on kaksi pakkasastetta, ja olen jo umpijäässä, hän kertoo nauraen.
