Kasvanut kiinnostus terapiaan ja mediassa esiin tuodut kokemukset houkuttelevat ihmisiä kokeilemaan hypnoosia. Hypnoosia käytetään monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin.
Kasvanut kiinnostus terapiaan ja mediassa esiin tuodut kokemukset houkuttelevat ihmisiä kokeilemaan hypnoosia. Hypnoosia käytetään monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin.
Hypnoosi on nousemassa yhdeksi vaihtoehtoiseksi terapiamenetelmäksi myös Suomessa. Hypnoosi herättää myös akateemista mielenkiintoa, ja aihetta on tutkittu yliopistoissa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on aikuisten yksilöterapian koulutusohjelma, joka sisältää hypnoterapiaa.
Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät hypnoosia hoitomenetelmänä erilaisten oireiden, häiriöiden ja sairauksien hoidossa. Hypnoterapiassa hoidetaan esimerkiksi riippuvuuksia ja toiminnallisia suolistosairauksia.
Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia terapiasta ja hakemaan itse tietoa eri hoitokeinoista, sanoo psykologi Sanna Sinikallio Terveystalosta Kuopiosta.
– Joku on lukenut ehkä haastattelun esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta ja hypnoosin tehosta siihen. Mediajutuista saadaan ideoita hoitoon hakeutumiseen.
Hypnoosilla hoidetaan myös jännitystä ja ahdistusta, joka on nostanut päätään päätään viime vuosina maailmantilanteen takia.
Hypnoosihoidoista ei ole tilastoja
Vaikka hypnoosi kiinnostaa, ei sen määrittely ja vaikutustavan arviointi ole yksinkertaista. Turun yliopistossa tehtiin pari vuotta sitten tutkimus, jossa selvitettiin aivojen toimintaa hypnoosissa.
– Hypnoosi on iso tieteellinen dilemma, jota on viimeiset parisataa vuotta yritetty selvittää, sanoo Tieteellinen hypnoosi -yhdistyksen puheenjohtaja, psykologi Aleksi Jalava.
Hypnoosista on erilaisia teorioita ja määritelmiä. Hypnoosia voi ajatella erillisenä tajunnan tilana. Toisten tutkijoiden mielestä se on puolestaan sosiaalisesti rakentunut ilmiö hypnotisoitavan ja hypnotisoijan välillä.
Sinikallio käyttää menetelmää sen erityisyyden takia.
– Hypnoosissa tavoitetaan toisinaan hyvin nopeasti kehollisia ja mielikuvallisia tunneverkostojen aistimuksia, joiden äärellä päästään työstämään ja tekemään joskus vaikuttaviakin asioita hyvin lyhyessä ajassa.
Hypnoosihoitoja ei tilastoida. Jalavan mukaan hypnoosikoulutuksissa käy myös julkisen terveydenhuollon ammattilaisia. Hypnoosista onkin saatavilla yhä enemmän uutta tietoa ja koulutusta.
– Merkittävää on, että Helsingin yliopistolla on nykyään psykoterapeuttikoulutus, joista valmistuu kognitiivisia hypnoterapeutteja. Se on merkittävä askel siinä, että hypnoosi on tullut tunnustetuksi osaksi terveydenhuollon käyttökontekstia, sanoo Jalava.
Hypnoterapia on täydentävä hoitomuoto
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto arvioi, kuuluvatko menetelmät julkiseen palveluvalikoimaan vai eivät. Neuvosto ei ole luokitellut hypnoterapiaa.
Julkisella puolella hypnoosia ei käytetä laajamittaisesti, koska menetelmästä ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä.
Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk kertoo, että julkisen terveydenhuollon piirissä hypnoterapiaan kouluttautuneita työntekijöitä on niukasti, mutta työntekijät voivat hyödyntää koulutuksiaan muiden hoitojen ohessa.
Jalava ja Sinikallio korostavat, että hypnoosi on täydentävä hoitomuoto terveydenhuollossa. Hypnoosilla ei tee mitään, jos sen käyttäjällä ei ole laajempaa ymmärrystä ihmisen hoitamisesta.
Hypnoosin oppiminen on Sinikallion mukaan helppoa.
– Menetelmänä hypnoosin voi oppia nopeastikin.
Hypnoosihoitoja antavat Suomessa myös henkilöt, joilla ei ole terveydenhuollon koulutusta. Jalava sanoo, että tässä tapauksessa hypnoosi voi olla jopa vaarallista.
– Ihminen haluaa saada apua vaikka ahdistuksen, masennuksen tai huomattavasti vakavampien häiriöiden kanssa. Hypnoosia harjoittavalla täytyy olla riittävä tietoa, jotta hän osaa ylipäänsä hoitaa ihmisen mielenterveyden ongelmia.
