Jos ihminen on julkisuudessa mielletty arvostetuksi ja positiiviseksi, hän on Lauerman mukaan paljon pienemmässä vaarassa joutua aggression kohteeksi.
Elli Piirainen,
Pirjo Auvinen
Kielteinen julkisuus voi laukaista väkivallan tekoja.
Näin arvioi oikeuspsykiatri Hannu Lauerma.
– Yleisesti ottaen on aivan selvää, että hyvin kielteisessä julkisuudessa oleva henkilö on suuremmassa vaarassa joutua aggression kohteeksi, Lauerma sanoo.
Hän ei ota kantaa suoraan SDP:n kansanedustaja Krista Kiurun pahoinpitelyyn, eikä siihen, onko juuri Kiurun tapauksessa kielteisellä julkisuudella ollut jotain merkitystä.
Kiuru pahoinpideltiin perjantai-iltapäivänä Helsingin Kaisaniemen puistossa, kun ohikulkenut 34-vuotias mies löi häntä nyrkillä kasvoihin.
Poliisi on viikonlopun aikana kuulustellut sekä miestä että Kiurua. Tutkinnanjohtajan mukaan tämänhetkisten tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että Kiuru valikoitui uhriksi satunnaisesti, eikä esitutkinnassa ei toistaiseksi ole ilmennyt viitteitä poliittisesta motiivista.
Kiuru on eduskunnan melskeisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Valiokunta on koko syksyn ajan, mutta erityisesti viime viikkoina, ollut kielteisessä julkisuudessa sen työilmapiirin ja käsiteltyjen aiheiden riitaisuuden vuoksi. Valiokunnassa on sieltä valuneiden tietojen mukaan huudettu ja käyttäydytty epäasiallisesti. Erimielisyydet ovat johtaneet myös ulosmarsseihin.
Osansa julkisuudesta on saanut Kiuru valiokunnan puheenjohtajana.
Jos ihminen on julkisuudessa mielletty arvostetuksi ja positiiviseksi, hän on paljon pienemmässä vaarassa joutua aggression kohteeksi, Lauerma sanoo.
Lauerma: Raakaan somekeskusteluun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
Sosiaalisen median keskustelujen perusteella elämme Lauerman mukaan hyvin vihaista aikaa.
– Tarkkaa tietoa väkivallan yleisestä hyväksyttävyydestä ei tarvitse olla, mutta pidän vähintäänkin huolestuttavana esimerkiksi perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhayritystä kesältä 2020, Lauerma sanoo.
Poliittinen väkivalta, joka kärjistyy henkirikokseen, on Suomessa ollut harvinaista.
Vähäisiä merkkejä poliittisen väkivallan lisääntymisestä Lauerman mukaan kuitenkin on. Viime vuosina on ollut useampia eriasteisia, poliitikkoihin poliittisin syin kohdistuneita väkivallantekoja.
Poliittisten toimijoiden väliseen keskusteluun sekä anonyymeina käytäviin sosiaalisen median keskusteluihin pitäisi Lauerman mukaan kiinnittää enemmän huomiota.
– Sinne kirjoitetaan melko rutiininomaisesti hyvinkin yllyttäviä ja omituisia viestejä, joissa viitataan väkivallan tai jopa surmaväkivallan oikeutukseen, eikä näihin kaikkiin päädytä mitenkään reagoimaan.
Poliittinen väkivalta on Suomessa vielä harvinaista, ja siksi voi olla että konkreettinen reagointi keskustelupalstojen viesteihin on vähäistä ja epätodennäköistä, Lauerma arvelee.
– Uhka numeerisessa mielessä ei ole suuri, mutta vähintäänkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten asioita ilmaistaan ja miten puhutaan.
