Kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistusta valmistelleet selvityshenkilöt Eero Laesterä ja Arto Sulonen tietävät jo etukäteen vastaanoton heidän tuoreille remonttiehdotuksilleen. He jättivät ehdotuksensa aamulla kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok.).
– Tulee kova huuto, hankaluuksia hallituksessa ja varmasti eduskunnassakin ja siten vielä poikkeavasti, että poliittiset ryhmät luultavasti hajoavat, maakunnat hajoavat ja kuntaryhmät keskenään hajoavat. Poliittisesti vakaata koalitiota on tosi vaikea löytää, ja se voi johtaa tilanteeseen, että joitakin asioita napataan pois meidän esityksestämme, Laesterä tiivistää edessä olevat reaktiot.
Kuntien valtionosuusremontille tuli selkeä tarve, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta maakunnallisten hyvinvointialueiden vastuulle 2023 alusta. Se pienensi kuntien menoja ja myös tuloja yli puolella, samalla kun kuntaveroprosenttia laskettiin kaikilta samat 12,64 prosenttiyksikköä.
Uudistus kohteli kuntia eri tavoin ja osin epäreilusti ja loi tarpeen korjata nykyisiä valtionosuusperusteita, joiden mukaisesti kunnat saavat valtiolta rahaa käyttöönsä isoja summia joka vuosi.
– Nykyjärjestelmä on entisten hallitusten toiveiden kerrostuma, paikkausten paikkauksia ja asioita, joilla on voitu esimerkiksi kuntarakennetta varmistaa ja jakaa euroja omille kannattajille. Niitä kerrostumia olemme yrittäneet poistaa tästä järjestelmästä, Laesterä kuvaa.
Tuulivoimalarahat uusjakoon
Selvityshenkilöt nimeävät tuulivoimaloiden verotusmuutoksen ja ns. sote-siirtoerien poistamisen seikoiksi, joista seuraa eniten parkua niin kunnissa kuin hallituksessa ja eduskunnassakin, vaikka ehdotus sisältää lukuisia muitakin muutoksia.
Ehdotuksen mukaisesti voimalakunnat eivät enää saisi käyttöönsä kaikkia alueensa voimaloiden maksamia kiinteistöveroja, vaan noin puolet. Toinen puolikas sujahtaisi valtion rahakirstuun, josta varoja jaettaisiin tasausjärjestelmän mukaisesti ympäri maata myös kunnille, joilla ei ole myllyn myllyä alueellaan.
Kunnat ovat tähän asti haalineet tuulivoimaloita alueilleen nimenomaan muhkeat kiinteistöverotulot silmissään. Yksittäinen kunta on saanut ja saa tuulivoimaloistaan helposti satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa, monella tulot ovat jo miljoonaluokassa.
Voimaloita onkin paljon etenkin Länsi-Suomessa ja pohjoisessa. Itä-Suomeen taas tuulivoimaloita on noussut hyvin vähän puolustusvoimien kielteisen kannan takia.
Sulosen onkin helppo jakaa maa veromuutoksen kannattajiin ja vastustajiin.
– Tyytymättömyyttä ilmenee lähinnä länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa, koska tulonlähteestä on luonnollisesti hyvin vaikea luopua. Etelä-Suomi suhtautuu tähän valtaosaltaan neutraalisti ja tyytyväisyyttä on enemmän Itä-Suomen puolella, Sulonen arvioi.
Moni pelkää verotulomuutoksen vievän kunnilta halut ottaa alueelleen lisää tuulivoimaloita, mutta Sulonen uskoo kannustavuuden säilyvän riittävänä uudistuksen jälkeenkin.
Sote-erät pois
Sote-siirtoerät ovat edelleen itsenäisenä valtionosuuskriteerinä mukana kuntien saamissa valtionosuuksissa, vaikka sote-palvelut eivät ole enää kuntien vastuulla. Nyt sote-erät on tarkoitus poistaa käytöstä.
– Se johtaa siihen, että muutokset kuntien rahanjakoon tulevat olemaan valtavan suuret, ja ne edellyttävät sitten hyvin voimakkaita tasausmekanismeja, joissa otetaan huomioon sote-siirtoerät ja myös kaikki muut muutosvaikutukset, mitä uudistuksella on, Sulonen kertoo.
Sulosen mukaan uudistuksen selkeitä voittajia tai häviäjiä on vaikea nimetä esimerkiksi kuntakoon perusteella.
– Kaikenkokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa löytyy sekä voittajia että häviäjiä. Tyytymättömyyttä löytyy joka puolelta ja myös tyytyväisyyttä, Sulonen korostaa.
Sen Sulonen kuitenkin sanoo ehdotuksen seurauksista, että häviäjiä ovat sellaiset korkean verotulon kunnat, joissa on ollut aikaisemmin vähän sairastavuutta.
– Siitä voi jokainen päätellä siitä, minkälaisia kuntia ne ovat.
Suurissa voittajiakin
Laesterän mukaan heidän ehdotuksensa mukaisesta valtionosuusuudistuksesta hyötyvät ensi alkuun kunnat, jossa asukasluku kasvaa ja on nuorta väestöä.
– Esimerkiksi kehyskunnat saisivat alkuun tuntuvan lisäyksen valtionosuuteen, mutta sitten sote-erien poisto saattaa kääntää kehyskunnat miinusmerkkiseen tilanteeseen.
Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista, ns. kaupunkikuusikosta Laesterä toteaa, että siinäkin kuntaryhmässä on puolet voittajia, puolet häviäjiä.
– Näyttää siltä, että Turku, Tampere ja Oulu olisivat voittajien puolella, ehkä Vantaakin. Häviäjistä kyllä Espoon tilanne on aika tukala tämän sote-siirtymän suhteen, Laesterä toteaa.
Helsinki ei ole mukana näissä arvioissa, koska se hoitaa sote-palvelunsa edelleen itse.
Nollasummapeliä
Laesterä muistuttaa, että valtionosuusremonttia on tehty nollasummapelinä. Valtiolta ei ole tulossa uudistuksen myötä lisää rahaa kunnille.
– Niinpä aina joku voittaa ja joku häviää. Esimerkiksi pelkästään soten siirtoerien nollaaminen kokonaisuudesta maksaa noin 550 miljoonaa euroa, Laesterä toteaa.
Laesterä arvioi, että valtionosuudet pienenevät hiukan yli puolella maan noin 300 kunnasta.
– Kuntien taloutta ei tällä saada tasapainoon. Pääsemme vaikuttamaan vain tiettyyn pieneen osaan, ja jotta saisimme kuntien talouden tasapainoon, pitäisi tarkastella kaikkia tuloja, kaikkia muita valtionosuuksia, koko verorahoitusta ja toimintoja, mitä kunnat joko pakosta tai vapaaehtoisesti tekevät.
Laesterän ja Sulosen ehdotus siirtyy nyt virkamiesvalmisteluun. Uudistus on tarkoitus saada voimaan vuonna 2027.
