60-luvun rakennuksia puretaan ympäri Suomen ilman suurta vastustusta. Tähän asti rakennuksia ei ole osattu arvostaa. Arvostetun arkkitehdin Aarne Ervin luomus katoaa Kouvolassa.
Kouvolassa Voikkaalla sijaitsevaa Hirvelän koulua puretaan paraikaa. Koulusta pystyssä ovat vielä ulkoseinät. Rakennuksen kulmikkaat muodot voi vielä erottaa.
Rakennus valmistui vuonna 1961. Se on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema. Erviä pidetään yhtenä sotien jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeistä.
Ervi tunnetuimpana työnä pidetään Espoon Tapiolan keskustasuunnitelmaa. Alueen rakennuksista muun muassa keskustorni ja uimahalli ovat Ervin suunnittelemia.
– Hirvelän koulussa korostuvat Erville tyypilliset piirteet: kuutiomaisuus ja isot ikkunat, Museoviraston erikoistutkija Juhana Lahti sanoo.
Kouvola teki vuonna 2019 kouluverkkoselvityksen, jonka myötä koulujen määrää päätettiin kaupungissa vähentää. Syynä oli muun muassa alueen vähenevä väestö. Yksi lakkautettavista kouluista oli Hirvelän koulu.
Myöhemmin rakennus todettiin huonokuntoiseksi ja se sai purkutuomion.
Sami Hyypiän vanha koulu
Kouvolan kaupungin kaavoitusarkkitehdin Hannu Purhon mukaan Hirvelän koulun purkamisen myötä poistuu jälleen yksi 60-luvun rakennus, jonka arvo ymmärretään vasta myöhemmin.
Purhon mukaan 60-luvun rakennukset ovat Kouvolalle merkittäviä, sillä aikakauden rakennuksia on kaupungissa paljon.
– Meidän kaupunkialueellamme on paljon sellaista rakennettua kulttuuriympäristöä, mikä on jo muualta Suomesta purettu.
Purho näkee Hirvelän koululla olleen Kouvolalle myös kulttuurihistoriallista merkitystä.
– Jalkapalloilija Sami Hyypiä opiskeli kyseisessä rakennuksessa. Lisäksi koulua kävi lukuisia MyPan 90-luvun huippupelaajia. Toimin Kymintehtaan koulun joukkueen maalivahtina ja Voikkaalla pelatessa tuli aina turpiin, Purho sanoo.
Vihattuja ja parjattuja laatikoita
Tampereen yliopistossa arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa opettavan Iida Kalakosken mukaan Hirvelän koulun kaltaiset 60-luvun rakennukset symboloivat Suomen kasvua hyvinvointivaltioksi.
Kalakoski arvioi, että puhe 60-luvun rakennusten säilyttämisen puolesta on lisääntynyt.
Näin voikkaalaiset kommentoivat Hirvelän koulun purkua:
Museoviraston erikoistutkija Juhana Lahti on samoilla linjoilla. Hän pohtii kuitenkin, että Hirvelän koulun kaltaiset rakennukset tulevat tuskin koskaan olemaan sellaista arkkitehtuuria, jota puolustetaan suurella äänellä.
Iida Kalakoski toteaa, että aikakauden rakennuksia on hyvä katsoa lempeästi.
– Se on vaikeaa arkkitehtuuria arvostaa, koska se on meillä Suomessa arkisen ja tavallisen näköistä. Ne ovat näitä vihattuja ja parjattuja rumia laatikoita. Kun rakennuksia aletaan katsoa lempeämmin, huomataan, että esimerkiksi luonnonvalon tuloa sisätiloihin on mietitty.
Harkintaa purkupäätöksiin
Juhana Lahden karkea arvio on, että 60-luvun rakennuksia puretaan tällä hetkellä vuosittain reilut tuhat. Sitä enemmän puretaan ainoastaan 70-luvun rakennuksia.
Lahti pohtii, että kunnissa tehdään virhearvioita rakennusten purkupäätöksiä tehtäessä. Erityisesti hän toivoo tarkkaa harkintaa rakennuksista, jotka ovat aikaisemmin olleet niin sanotusti entisten kuntien omaisuutta.
Voikkaa oli aikaisemmin osa Kuusankoskea, joka liitettiin osaksi Kouvolaa vuonna 2009.
– Kehottaisin kovasti miettimään, kuinka paljon varaa vanhoilta keskusta-alueilta on nimenomaan näitä julkisia tiloja kadottaa. Ne on kuitenkin osa näiden paikkojen identiteettiä, Lahti sanoo.