Iisalmessa on herännyt pelko, vaarantuuko potilasturvallisuus kaupungin sairaalan yöpäivystyksen loputtua. Eduskunta päättää tänään sairaaloiden päivystyspalvelujen karsimisesta.
Iisalmelainen Hanne Kerman oli miehensä Sami Kermanin kanssa lokakuisena sunnuntaina lenkillä, kun mies alkoi yllättäen valittaa huonoa oloaan.
Diabetesta sairastavalla Sami Kermanilla oli kylmä hiki, hänen näkönsä alkoi sumentua eikä hän ollut pysyä jaloillaan. Hanne Kerman olisi halunnut heti kutsua ambulanssin, mutta mies pyysi häntä soittamaan naapurille.
Kun naapuri saapui autolla paikalle, hän kehotti heti soittamaan hätänumeroon.
Hanne Kermanin hämmästykseksi hätäkeskuksesta sanottiin, että ambulanssi on niin kaukana, että noin neljän kilometrin päässä sijaitsevaan päivystykseen kannattaa mennä omalla kyydillä.
Yle on nähnyt hätäkeskuspuhelusta litteroidun tallenteen. Sami Kerman ei halunnut puhua tapahtumista kameran edessä, mutta antoi vaimolleen luvan kertoa tilanteesta.
Kenelle voi soittaa öisin?
Kerman pohtii, miten avuntarvitsijoiden käy jatkossa, jos Iisalmen yöpäivystys lakkaa ensi vuoden lopussa. Eduskunta päättää tiistaina niin Iisalmen kuin monen muunkin sairaalan päivystyspalvelun supistamisesta.
– Kenet soitat yöllä viemään, jos ambulanssia ei saa? Eikös Kela-taksikin pidä tilata etukäteen, niin pitääkö taksi maksaa itse, jos sellaista edes saa? Hanne Kerman ihmettelee.
Kerman ei ole huolineen yksin. Sadat iisalmelaiset osoittivat noin viikko sitten mieltään yöpäivystyksen säilyttämiseksi.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka ei ole laajasti huolissaan potilasturvallisuudesta.
– Meillä on toimiva ensihoitojärjestelmä, joka hoitaa aina potilaan kiireellisissä hätätilanteissa.
Hyvinvointialue: Ruuhkatilanteet harvinaisia
Hoikka kommentoi ambulanssien saatavuutta yleisellä tasolla.
– Muutamissa yksittäistapauksissa vuodessa on sellainen ruuhkatilanne, ettei lähiambulanssia ole heti saatavissa. Silloinkin hätätilanteessa lähetetään paikalle ambulanssi kauempaa.
Hoikan mukaan on tilanteita, joissa potilaan on tarkoituksenmukaisempaa mennä hoitoon omalla kyydillä eikä ambulanssi ole aivan välttämätön potilaan tilan kannalta.
Hätäkeskuslaitoksen uusien ohjeiden mukaan avun tarvitsijoita ohjataan entistä vahvemmin ottamaan yhteyttä päivystysapuun ja hakeutumaan päivystykseen omalla kyydillä. Tämä on karsinut turhia ambulanssiajoja.
Hätäkeskuksen tietojen mukaan uudet ohjeet eivät ole lisänneet alireagointia eli tilanteita, joissa ambulanssia ei ole lähetetty, vaikka olisi pitänyt.
Aluehallintovirastolle kannellaan ensihoidon palveluista suhteellisen harvoin. Tänä vuonna kanteluita on tullut koko maassa alle 40. Ambulansseilla oli tammi–kesäkuussa noin 376 000 tehtävää.
Ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka muistuttaa myös, että suurin osa ensihoidon tehtävistä on kiireettömiä ja noin kolmasosa välitöntä hoitoa vaativia, kiireellisiä tilanteita. Vain noin prosentissa tehtävistä kyse on henkeä uhkaavista tilanteista.
Hoikka: Ihmisten pitäisi saada päivisin hoitoa
Iisalmelaisen Sami Kermanin sairauskohtauksen syy ei ole selvinnyt. Hanne Kermanin mukaan mies voi nyt fyysisesti hyvin, mutta mieleen jäi pelko, voisiko kohtaus uusiutua.
Hanne Kermanin mukaan ympärivuorokautisen sairaalapäivystyksen pitäisi olla kaikille helposti saatavilla.
– Ei voi ajatella, että ne ovat suurten kaupunkien etu, Hanne Kerman sanoo.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka sanoo, että jo tällä hetkellä vakavasti sairastuneet ja vammautuneet kuljetetaan Pohjois-Savossa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.
Päivystysapunumerosta neuvotaan, kannattaako päivystykseen hakeutua heti vai onko vaiva sellainen, että sen hoito voi odottaa aamuun asti.
– Iso kehittämiskohde on vielä se, että ihmiset oikeasti saavat päiväsaikaan palveluita, Hoikka huomauttaa.
