Nopeat muutokset teknologian sääntely-ympäristössä ja Trumpin arvaamattomuus ajavat jättiyhtiöiden toimitusjohtajia Mar-a-Lagoon.
Maanantaina Tiktok, tiistaina Netflix, keskiviikkona Amazon. Viime viikolla Apple ja Google, ja marraskuun lopulla Meta.
Yhdysvaltain presidentiksi palaavalla Donald Trumpilla on riittänyt viime aikoina illallisseuraa, kun isojen teknologiafirmojen toimitusjohtajat ovat vuoron perään käyneet vierailulla Floridan Palm Beachissa sijaitsevassa Mar-a-Lagon kartanossa.
– Yksi iso ero edelliseen kauteeni verrattuna on se, että ensimmäisellä kaudellani kaikki taistelivat minua vastaan. Tällä kaudella kaikki haluavat olla ystäviäni, Trump sanoi lehdistötilaisuudessa Business Insiderin mukaan.
Muun muassa Meta, Open AI ja Amazon aikovat kukin lahjoittaa miljoonan dollaria Trumpin virkaanastujaisia varten.
Maailman rikkain mies ja teknologiayrittäjä Elon Musk taas rahoitti hyvin avokätisesti jo Trumpin kampanjaa. Muun muassa Teslan, SpaceX:n ja viestipalvelu X:n omistajana tunnettu Musk on ollut myös hyvin näkyvä hahmo vaalien jälkeen Trumpin rinnalla, ja hänelle on kaavailtu tehtävää, jossa selvitetään mahdollisia kohteita valtiohallinnon kulujen karsimiseksi.
Miksi teknologiajohtajat haluavat olla juuri nyt hyvää pataa Donald Trumpin kanssa?
Tutkija: Sääntelyssä eletään kriittisiä hetkiä
Digijättien rooliin Yhdysvalloissa perehtyneen Helsingin yliopiston akatemiatutkija Matti Ylösen mukaan on selvää, että kaikki eturyhmät pyrkivät valitun Yhdysvaltain presidentin puheilla. Teknologiajäteillä on kuitenkin tässä hetkessä erityisen paljon pelissä.
– Globaali sääntely-ympäristö on nopeassa muutoksessa. Taustalla on tietynlainen markkinauskon loppu siinä, että näiden alustojen itsesääntely olisi riittävää haitallisten vaikutusten ja monopolisoitumisten tendenssien estämiseksi.
Ylösen mukaan tämä on näkynyt erityisesti Euroopan komissiossa, joka hyväksyi edellisellä kaudella monia paketteja suurten alusta- ja digialayhtiöiden sääntelemiseksi. Myös Yhdysvalloissa on tehty linjauksia esimerkiksi tekoälystä, ja laajojen kielimallien sääntely on nyt kuuma peruna.
– Yleisesti firmat olivat varmasti hyvin tyytyväisiä 2000-luvun ja 2010-luvunkin alkupuolella ympäristössä, jossa luotettiin itsesäätelyyn ja markkinoiden keskittymiseen ei juurikaan puututtu.
Ylönen korostaa, että firmat ovat hyvin erilaisia. Osalle tärkeää on vaikuttaa sisäpoliittisiin asioihin ja toisille ulkopoliittisiin: säännelläänkö esimerkiksi kielimalleja liittovaltiotasolla, ja käyttääkö Yhdysvallat painostusvoimaa Euroopan unioniin.
Oma mausteensa tilanteeseen tuo kiinalaistaustainen Tiktok, joka tällä viikolla pyysi Yhdysvaltain korkeinta oikeutta estämään väliaikaisesti lain, joka pakottaisi palvelun omistavan Bytedancen poistumaan maasta tai myymään toimintonsa Yhdysvalloissa.
Vaalikampanjansa aikana Trump lupasi pyrkiä pelastamaan Tiktokin, jonka tämän hetken tiedon mukaan pitäisi poistua Yhdysvalloissa sovelluskaupoista tammikuun loppupuolella.
Tarve päästä suoraan Trumpin puheille korostuu
Ylönen uskoo, että yksi syy kovalle innolle päästä Trumpin puheille on myös se, että hänen tiedetään tekevän tempoilevaa politiikkaa. Presidentin mielipide saattaa muuttua sen mukaan, ketä hän on viimeksi kuullut. Edellisellä presidenttikaudella Trumpin hallinnossa oli myös kovaa vaihtelua.
– Varmasti firmat tiedostavat sen, että heillä on suuri tarve päästä puhumaan nimenomaan suoraan Trumpille. Perinteisemmin politiikka Yhdysvalloissa ja monessa muussakin maassa on perustunut siihen, että asiantuntijaorganisaatiot valmistelevat ja tekevät ohjelmia, joilla on enemmän jatkuvuutta.
Suhteiden luominen ei ole aivan mutkatonta Trumpin historian myötä. Esimerkiksi Meta poisti Trumpin käyttäjätilit Facebookista ja Instagramista kongressihyökkäyksen jälkeen vuonna 2021.
Teknologiapiireissä on Ylösen mukaan kuitenkin tapahtunut myös tietynlaista siirtymää pois arvoliberalismista. Vuosituhannen vaihteessa uskottiin muun muassa Richard Floridan ajatuksiin, että luova luokka suvaitsevassa ja moniarvoisessa ympäristössä tuottaa teknologisia innovaatioita.
– Nyt on nähty uusi aalto teknologiamiljardöörejä, kuten Elon Musk ja hänen liikekumppaninsa Peter Thiel, jotka ovat huomattavasti enemmän arvokonservatiiveja ja arvomaailmaltaan lähempänä trumpilaista republikanismia.
Ylen aamun Jälkidigissä puitiin keskiviikkona 23. lokakuuta muun muassa tekoälyn roolia Yhdysvaltain presidentinvaaleissa: