Torstaina julkaistu puolustusselonteko on ensimmäinen, joka on tehty Suomen liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Antti Pilke,
Hannu Tikkala
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on esittellyt Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle.
Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa, että turvallisuustilanne on vakava ja vaikeasti ennakoitavissa. Selonteon mukaan turvallisuustilanne voi heiketä nopeastikin.
– Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivät. Venäjä säilyy meille keskeisimpänä turvallisuusuhkana, ja vaarallinen piirre on, että Venäjä on tiivistänyt yhteistyötä Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa, Häkkänen sanoi.
Venäjän ja lännen vastakkainasettelu näkyy Suomen lähialueilla erityisesti laaja-alaisena vaikuttamisena, selonteossa todetaan Se on kohdistunut esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin. Myös Kiinan vaikuttamispyrkimykset Suomessa ovat lisääntyneet.
Sodan uhkaa pienentää ministerin mukaan kuitenkin Suomen Nato-jäsenyys, joka on vahvistanut pelotetta.
Edessä ”varautumisen aikakausi”
Häkkänen varoitti, että edessä on uusi varautumisen aikakausi. Suomen puolustuskykyä vahvistetaan ministerin mukaan laaja-alaisesti. Rahaa vaatii uutena asiana etenkin maapuolustuksen uudistaminen.
Rahaa tarvitaan Häkkäsen mukaan moniin erilaisiin hankintoihin, jotka liittyvät niin maavoimien tulivoiman kuin esimerkiksi tiedustelun kehittämiseen.
Rahaa palaa niin taistelupanssarivaunuihin, yksittäisten sotilaiden aseisiin ja pioneerien ponttoonikalustoon.
Maapuolustuksen uudistaminen voi jatkua Häkkäsen mukaan jopa 2030-luvun loppuun asti.
Häkkäsen mukaan puolustusmenot täytyy pitää vähintään Naton edellyttämällä minimitasolla. Selonteossa määrärahoihin ei oteta yksityiskohtaisesti kantaa, vaan hallitus päättää rahoista.
Armeija tarvitsee lisää naisia
Ikäluokat pienevät, joten armeija tarvitsee lisää naisia vapaahtoiseen asepalvelukseen. Häkkäsen mukaan myös nuorten miesten asepalveluksen keskeyttämisiä yritetään entistä pontevammin vähentää.
– Tunnistamme haasteet, että yhä useampi mies ei kykene suorittamaan asepalvelusta loppuun, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sellaista linjausta selonteossa ei ole, että siirryttäisiin naisille pakolliseen asepalvelukseen.
Armeijan palkattua henkilöstöä lisätään Häkkäsen mukaan merkittävästi.
Keskeisin uusi asia selonteossa on Häkkäsen mukaan puolustuksen yhteensovittaminen osaksi liittokuntaa.
Häkkänen sanoi, että nyt julkistettava selonteko on keskeisin työkalu Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa. Selontekoa on käsitelty niin, että kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana.
Nato-Suomen ensimmäinen selonteko
Puolustusselontekoon kiinnittyy paljon mielenkiintoa, koska se on ensimmäinen, joka on tehty Suomen Nato-jäsenyyden aikana. Edellinen selonteko julkaistiin vuonna 2021.
Selonteossa linjataan puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä osana puolustusliittoa. Siinä käydään läpi myös Suomen puolustuspoliittista ja sotilaallista roolia Natossa, EU:ssa ja kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Selonteon tarkasteluaikaväli yltää aina 2030-luvulle asti.
Mielenkiintoista selonteossa on myös se, mitä siinä sanotaan puolustuksen toimintaympäristöstä ja erityisesti Venäjästä. Selonteko kertoo myös Suomen tämänhetkisestä puolustuksen toimintakykystä ja sen kehittämisestä tulevaisuudessa.
Suomi on ilmoittanut viime vuosina suurista asehankinnoista, joista isoin on Yhdysvalloista hankittavat F-35 hävittäjät. Suomi hankkii näitä hävittäjiä yhteensä 64 kappaletta, ja niiden hintalapuksi on arvioitu noin yhdeksän miljardia euroa.
Suomi käyttää tällä hetkellä noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Puolustusliiton jäsenmaiden menojen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Paineita lisää osaltaan se, että Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump vaatii Nato-maita käyttämään enemmän rahaa aseisiin.
Juttua päivitetään.
