Luonnonperintösäätiön hankkima reilun hehtaarin kokoinen suojelualue sijaitsee raakkujokeen laskevassa rinteessä.
Luonnonperintösäätiön raakkujen takia hankkima suojelualue sai metsäyhtiö UPM:n peruuttamaan avohakkuun Ylöjärvellä.
Osapuolet kertovat uudesta suojelualueesta tiedotteessa.
UPM suunnitteli avohakkuita metsään, jonka läpi virtaavassa Ruonanjoessa elää erittäin uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita.
Yhtiö kuitenkin luopui hakkuusopimuksesta alueella, jonka maanomistaja ja Luonnonperintösäätiö sopivat suojeltavaksi.
Säätiön tiedotteen mukaan jo sovittuja hakkuita perutaan vain harvoin.
UPM ei halunnut asettua suojelun esteeksi
Luonnonperintösäätiön puheenjohtaja, kirjailija Anni Kytömäki kertoo tiedotteessa, että hän otti Ruonanjoesta syyskuussa yhteyttä UPM:ään.
Kytömäki ohjattiin keskustelemaan maanomistajan kanssa, joka neuvotteluiden jälkeen myi metsän säätiön suojeltavaksi.
Tiedotteen mukaan myös UPM on tyytyväinen ratkaisuun.
– Emme halunneet asettua maanomistajan ja Luonnonperintösäätiön välisen suojelusopimuksen esteeksi, UPM:n ympäristöasiantuntija Henri Koivisto kertoo.
Puukaupat oli tehty ely-keskuksen ja maanomistajan suunnitteleman suojavyöhykkeen ulkopuolelle jääneestä metsän osasta. Avohakkuu kuitenkin peruuntui, kun Luonnonperintösäätiö osti alueen.
Raakut nousivat julkisuuteen elokuussa, kun Suomussalmen Hukkajoesta löytyi arviolta jopa tuhansia kuolleita raakkuja Stora Enson hakkuutyömaalla. Poliisi tutkii tapausta törkeänä luonnonsuojelurikoksena.
Katso videolta, miltä raakkutuhot näyttivät Hukkajoella viime elokuussa.
Kampanjan ensimmäinen suojelualue
Ruonanjoen suojelualue on ensimmäinen, joka liittyy Luonnonperintösäätiön Raakkumetsä-kampanjaan.
Jo vuonna 2022 alkaneen keräyksen tuotto pysyi pitkään heikkona, mutta loppukesällä Hukkajoella paljastuneet raakkutuhot saivat sadat ihmiset lahjoittamaan rahaa raakuille.
Kooltaan Ylöjärven raakkumetsä on vain 1,3 hehtaarin kokoinen, mutta se sijaitsee suoraan Ruonanjokeen laskevassa rinteessä.
Ruonanjoki on Natura-alue, jossa raakku on yhtenä suojeluperusteena.
Säätiö kertoo, että joessa elää yksi Etelä-Suomen viimeisistä jokihelmisimpukkapopulaatioista. Joen raakut ovat yhä lisääntymiskykyisiä ja siellä on tavattu nuoria yksilöitä, mutta simpukkakanta on laskenut.
Tiedotteessa kerrotaan, että rantametsän avohakkuu olisi mullistanut raakuille tärkeät valo- ja lämpöolot, ja jokeen olisi voinut päätyä sameuttavia valumia.
Ely-keskuksen mukaan Pirkanmaalla valuma-alueilta tuleva kuormitus heikentää osaltaan raakkujen elinolosuhteita, ja esimerkiksi metsätalous muuttaa jokien tilaa.
Pirkanmaalla merkittäviä raakkujokia
Ely-keskuksen mukaan Pirkanmaalla sijaitsevat raakkujoet ovat Etelä-Suomen merkittävimpiä simpukkakannan perusteella.
Ruonanjoen lisäksi raakkuja elää maakunnassa Pinsiön-Matalusjoessa Nokian ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusojassa Hämeenkyrössä.
Ruonanjoessa ja Turkimusojassa ovat koko Etelä-Suomen ainoat lisääntyvät raakkupopulaatiot.
Säätiö ei tiedota Ruonanjoen suojelualueen sijainnista tarkemmin, koska jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji.