Ivalojoen katveessa horisontti on värjäytynyt pastellimaisiin talven sävyihin. Talvisessa jokimaisemassa vaaleansinisen ja -punaisen vivahteet korostuvat lumihankien takaa.
Kello on vasta kaksi iltapäivällä ja alkaa jo hämärtää. Kun taivaan värit muuttuvat vähitellen siniseksi hetkeksi, myös lumihanki välkkyy kuin sen pinnalla olisi pieniä timantteja.
Vielä hetken ivalolainen Outi Portti ihailee työpäivänsä päätteeksi kotipihansa maisemaa ja kaikkia luonnon sävyjä. Tähän kaamosmaisemaan hän ei kyllästy ikinä.
– Minulle kaamos on yksi ihanimmista ajanjaksoista vuodessa. Se on rauhallinen ja kaunis vuodenaika, kertoo Portti.
Kaamos Petsikon yllä marraskuun lopulla.
Kaamos eli polaariyö alkoi Ivalossa joulukuun alussa, Utsjoella jo marraskuun 24. päivä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Ivalossa aurinko nousee jälleen 10. tammikuuta 2025.
Ivalolainen Outi Portti on paluumuuttaja, jolle kaamoksella on aina ollut merkittävä paikka sydämessä. Joulun alla syntyneelle Portille kaamos tarkoittaa aikaa laskeutua joulun ja talven viettoon sekä rauhoittua kirjojen pariin.
Pihapiiriä koristavat koristevalot ja kotiin tunnelmaa luovat kynttilät sekä piparinen joulun tuoksu.
– Kaamos antaa minulle erityistä voimaa. Vaikka arki on samanlaista, kaamoksen aikana saa kuitenkin rauhoittua. Kesällä taas ympärillä tapahtuu paljon, kun linnut laulavat ja aurinko paistaa ympäri vuorokauden.
Kaamos muuttaa nukkumista ja energiatasoja
Kaamoksen aikana aurinko ei enää nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiönä kaamos valtaa vain arktisen alueen, Suomessa Napapiirin korkeudelta pohjoiseen.
Käytännössä maan pyörimisakseli kallistuu suhteessa aurinkoon napapiirin leveyspiirin kohdalta poispäin, eikä auringon valoa kohdistu kaamoksen ajanjaksona ollenkaan napapiirin pohjoispuolelle.
Kaikki eivät kuitenkaan Portin tavoin nauti kaamoksesta. Kaamos vaikuttaa erityisesti ihmisiin, joilla on jo valmiiksi mielenterveyden kanssa haasteita, kertoo utsjokelainen lääkäri Heidi Eriksen. Hän on työssään perehtynyt vuodenaikojen vaikutuksiin ihmisten terveyteen.
– Kaamos vaikuttaa nukkumiseen. Saattaa olla koko ajan väsynyt tai sitten ei nuku ollenkaan. Keväällä taas Saamenmaalla valo lisääntyy kovalla vauhdilla, mikä vaikuttaa monella tapaa terveyteen.
Koko maapallon väestöstä vain kaksi miljoonaa ihmistä asuu kaamoksen leveyspiirillä, kertoo Eriksen. Vähenevä valonmäärä vaikuttaa suoraan ihmisen terveyteen ja energiatasoon.
– Valolla on suorat, biologiset vaikutukset ihmisiin. Valogeenit vaikuttavat paljon kehomme toimintaan. Se on monimutkainen järjestelmä, sillä erilainen sininen valo, jota saamme näytöiltäkin, vaikuttaa paljon ihmisen kokonaisterveyteen, kertoo Eriksen.
Arkipäivän rytmiä ei voi peräänkuuluttaa tarpeeksi. Eriksen kehottaa kaamoksesta uupuvia pitämään kiinni vuorokausirytmistä, pyrkimään liikkumaan edes vähän ja tasapainottamaan elämää.
Myös ruokailurytmistä ja sosiaalisesta elämästä on tärkeä pitää huolta. Tärkeintä on olla armollinen itselleen, painottaa Eriksen.
– Arjen rytmissä pysyminen ja itsensä kuunteleminen on tärkeää. Jos tuntuu, ettei voi hyvin, ei tarvitse vaatia itseltään liikaa.
Keväällä myös valo voi uuvuttaa
Lääkäri Heidi Eriksenin mukaan myös yhtäkkiä lisääntyvä valon määrä voi olla mielelle raskasta.
– Innokkuus ei herääkään samaa vauhtia kuin valon määrä lisääntyy yhtäkkiä. Siitä voi tulla ahdistus ja vaikea tunne, kertoo Eriksen.
Kaamoksen väistyessä Outi Portin on vaikeaa saada kiinni valoisan ajan tuomasta energiasta.
Ivalossa päivänvaloa tulvii ikkunoista sisään jo huhtikuun lopulla. Valkoiset hanget vielä lisäävät valon voimakkuutta. Kevään valoisuudessa Portille iskee usein migreeni.
– Jo keväällä pitäisi hypätä siihen energisyyteen. Täytyy tehdä ja mennä, kun on paljon valoa. Olen keväällä yhä siinä kaamostunnelmassa, että ei nyt ihan vielä, naurahtaa Portti.
Pohjoisen pimeys yllättää valollaan
Vaikka pimeään vuodenaikaan usein liitetään synkkyyttä ja kaamosmasennusta, haluaa Portti muistuttaa myös kaamoksen värikkäämmästä puolesta. Siitä, mihin pohjoisen asukkaat ovat tottuneet.
Pimeästä ajanjaksosta kertovia uutisotsikoita lukiessaan Portinkin ajatukset palaavat etelän synkkään talveen. Kotiseudun kaamos on muutakin pimeyttä.
– Ymmärrän hyvin, miten pimenevä ajanjakso on ihmisille myös raskas. Etelä-Suomessa ajankohta on lumeton ja pimeää. Meille kaamos ei ole pimeyttä. Etelä-Suomessa tarvittaisiin ihan uusi sana pimeälle ajalle.
Portti asui Helsingissä kahdeksan vuotta. Tuona aikana lähipiirissä ihmeteltiin, kuinka pohjoisessa asuvat oikein pärjäävät kaamoksen aikana täydessä pimeydessä.
– Helsinki se vasta pimeä paikka on. Meille kaamos on kaunis lumihankineen ja revontulineen.
