Ei-toivottujen toimijoiden lista kasvoi tänä vuonna lähes 70 toimijalla.
Venäjä on lisännyt ei-toivottujen toimijoiden listalleen tänä vuonna ennätyksellisen paljon toimijoita. Asiasta uutisoivien Kyiv Independentin ja Moscow Timesin mukaan riippumaton venäläismedia Verstka kertoi jouluaattona, että lista kasvoi tänä vuonna 65 toimijalla.
Myöhemmin samana päivänä Venäjän oikeusministeriö nimesi Moscow Timesin mukaan myös Help Heroes of Ukraine -hyväntekeväisyysjärjestön ei-toivotuksi toimijaksi. Tämä nimitys ei sisältynyt Verstkan analyysiin, sillä nimeämistä ei ollut saatu valmiiksi kun analyysi julkaistiin.
Laki ei-toivotuista toimijoista on ollut olemassa vuodesta 2015 asti. Sitä on käytetty Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastustajiksi koettujen kohteiden, kuten kansalaisjärjestöjen, riippumattomien tiedotusvälineiden ja ihmisoikeusryhmien toiminnan rajoittamiseen.
Tuntuvia sakkoja tai vankeutta
Vuosien 2015 ja 2019 välisenä aikana venäläisviranomaiset lisäsivät Verstkan analyysin mukaan listalle enintään neljä toimijaa vuodessa. Vuonna 2023 Venäjä kasvatti listaa 50 toimijalla.
Nyt Venäjän hallinto on luokitellut yhteensä 187 toimijaa ei-toivotuiksi.
Myös Moscow Times on Venäjän ei-toivottujen toimijoiden listalla. Venäjän ja englannin kielellä uutisia julkaiseva lehti lisättiin listalle heinäkuussa. 1990-luvun alusta asti toiminut lehti muutti toimituksensa Amsterdamiin vuonna 2022 sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Listalla on myös muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace, riippumaton uutissivusto Meduza sekä toimittajaverkosto Bellingcat.
Kun toimija julistetaan Venäjällä ei-toivotuksi, sen kanssa toimivat voivat saada tuntuvia sakkorangaistuksia tai enimmillään jopa vankeutta. Median tapauksessa syytetyksi voivat joutua niin toimittajat, rahoittajat kuin yhteistyökumppanitkin.
