Moni vammainen nuori joutuu miettimään, saako käytännön asiat rullaamaan opiskellessa niin, että voi keskittyä kunnolla opintoihin.
Yle kertoi aiemmin tänään 16-vuotiaasta, kehitysvammaisesta Rauhasta, joka jäi ilman työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa TELMA-koulupaikkaa peruskoulun suorittamisen jälkeen.
Rauha on joutunut oppivelvollisuudesta huolimatta jäämään puoleksi vuodeksi kotiin sen sijaan, että olisi päässyt kokeilemaan kauan odotettua itsenäistymistä jatko-opiskelupaikassa.
Sekä opetushallituksessa että opetus- ja kulttuuriministeriössä tiedostetaan vaikeavammaisten nuorten hankaluudet jatkaa opiskeluja peruskoulun jälkeen.
Paikkoja ei riitä kaikille hakijoille ja niitä annetaan myös heille, jotka voisivat opiskella muuallakin.
TELMA-paikkoja lisää, mutta muutakin voisi tehdä
Opetusneuvos Anne Ekrothin mukaan hankaluudet päästä jatko-opintoihin lisääntyivät, kun laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan.
Vammaisfoorumin puheenjohtaja Veera Florica Rajala näkee asian toisin.
Hänen mukaansa ennen oppivelvollisuuden laajentamista vielä useampi vammainen nuori jäi ikään kuin tyhjän päälle peruskoulun jälkeen.
Ongelmia on toki edelleenkin. TELMA-paikkojen lisääminen olisi paikallaan, mutta katseen voisi tarkentaa myös kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin.
– Meidän pitäisi saada tavanomaiset toisen asteen oppilaitokset tekemään muutoksia niin, että vammaiset nuoret, jotka pärjäisivät tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, saisivat sieltä paikat.
Muutoksilla Veera Florica Rajala tarkoittaa muun muassa esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamista.
– Oppilaitosten tulisi ymmärtää vastuunsa yhdenvertaisuus- ja perusopetuslainsäädännön puitteissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kanta on selvä
Yle kysyi myös yhdenvertaisuusvaltuutetulta vammaisten oppivelvollisten tilanteesta Suomessa. Toimistolla on käsittelyssä yksi vammaisen opiskeluoikeuteen liittyvä yhteydenotto, mutta asian keskeneräisyyden vuoksi sitä ei kommentoida.
– Yleisellä tasolla voimme todeta, että vammaisilla henkilöillä on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen nojalla oikeus saada koulutusta osana sitä yhteisöä, jossa he elävät. Mikäli tämä oikeus ei toteudu, kyse voi olla myös yhdenvertaisuuslain kieltämästä syrjinnästä, vastaa erityisasiantuntija Matti Jutila sähköpostitse.
Hän muistuttaa myös, että kun kyse on lapsen koulutuksellisten oikeuksien toteutumisesta, viranomaisten on yhteistyöllä varmistettava, että lapsi saa koulutukseen tarvitsemansa tuen.
– Epäselvyys siinä, kenen vastuulle tietyt toimet kuuluvat, ei saa johtaa tukipalveluiden tarpeettomaan viivästymiseen.
Vammaisfoorumin puheenjohtaja Veera Florica Rajala sanoo, että vammaisella nuorella on usein huoli siitä, saako opinnot ylipäätään toimimaan toisella asteella.
– Moni joutuu miettimään, saako käytännön asiat rullaamaan niin, että voi keskittyä opintoihin.
Mielessä on usein myös työttömäksi jäämisen pelko opintojen jälkeen.
– Huoli tulevaisuuden suhteen on suurempi vammaisilla nuorilla suhteessa muihin nuoriin.