Kriisityöntekijä Taru Arola kehottaa luomaan joulun, joka tuntuu sopivalta juuri nyt. Joskus minimi riittää, eikä siitä tarvitse tehdä perinnettä.
Espoolainen Vaula Paunila viettää tulevaa joulua ensimmäistä kertaa ilman äitiään.
Jouluaattoa hän viettää isosiskonsa kanssa. Etukäteen jännittää, kuinka tunteelliseksi joulu menee.
Joulun perinteisiin on kuulunut joulupuuro, joulurauhan julistus ja joulusauna yhdessä äidin kanssa.
Nyt Vaula pohtiikin, meneekö koko joulu pelkäksi itkemiseksi.
Joulu on tunteellinen juhla, ja siksi tunteet nousevat jouluna pintaan moninkertaisesti, sanoo kriisityöntekijä Taru Arola Mieli Kriisikeskus Hämeenlinnasta.
Yle kysyi, millaista on odottaa joulua uuden edessä, ison elämänmuutoksen jälkeen. Saimme useita kymmeniä vastauksia eri puolilta maata.
Läheisen kuoleman jälkeinen ensimmäinen joulu tuntuu yleensä pahimmalta. Yksin jäänyt pelkää itkevänsä läpi koko joulun, eikä kutsuttaessa uskalla lähteä sitä muuallekaan viettämään.
Arolan mukaan yleistä on tunne siitä, että ei halua olla muille vaivaksi.
Taru Arola kehottaa luomaan joulun, joka tuntuu sopivalta juuri nyt. Joskus minimi riittää, eikä siitä tarvitse tehdä perinnettä.
– Jos joulu on vaisu ja haikea, sen ei tarvitse olla sitä seuraavina vuosina.
Saksaan joulun viettoon
Kati Räsänen Jyväskylästä lähtee joulunviettoon Saksaan. Nyt ei tarvitse miettiä, mitä jouluna syödään, mitä tehdään ja keitä nähdään. Joululta hän odottaa uusia elämyksiä tai jotain, mitä muistella vielä vuosien päästä.
– Haluan päästä kuuluisille joulumarkkinoille, maistamaan aitoa glühweinia sekä saksalaisia herkkuja, näkemään keskiaikaisia linnoja sekä pakoon perinteisen joulunviettoon liittyviä odotuksia, hän kertoo.
Tähän saakka perinteistä joulua viettänyt Kati sanoo, että ensimmäinen joulu ulkomailla on vaatinut ajattelutavan muutosta. Hän toteaa, että ei kuitenkaan ole menettämässä mitään, vaan saamassa uutta tilalle.
– Niistähän muistoja – hyviä tai huonoja – lähtee syntymään. Ei maailmani kaadu siihen, jos jouluna syödäänkin sushia noutopöydästä tai pizzaa hotellihuoneen lattialla.
Uusia jouluja, uusia ihmisiä
Ensimmäinen joulu vanhempien eron jälkeen tai vanhemman uuden kumppanin kanssa jännittää usein sekä lapsia että aikuisia.
Kriisityöntekijä Taru Arolan mukaan näissä tilanteissa korostuu erityisesti aikuisten etukäteen valmistautuminen ja yhteistyö.
Joulun kulkua kannattaa suunnitella etukäteen aikuisten kesken niin, ettei keskellä joulun viettoa ryhdytä muuttamaan lapsille jo kerrottua suunnitelmaa.
– Kun lapsille on etukäteen kerrottu, mitä jouluna tehdään ja kenen kanssa, lasten on helpompi sopeutua muutoksiin. Myöskään uudelle kumppanille ei tule ulkopuolisuuden kokemusta, Arola sanoo.
Helsinkiläinen Kati Hirvonen viettää ensimmäistä jouluaan äitinä.
Vastasyntynyt tytär on laittanut perheen kellon sekaisin. Tänä jouluna perhe aikookin suunnata Katin äidin luokse välttyäkseen suuremmilta jouluvalmisteluilta.
Ensimmäinen joulu puolison vanhempien luona on puolestaan eräänlainen kyläilyn ja juhlan yhdistelmä, Arola sanoo. Etukäteen toiveista keskusteleminen auttaa tässäkin.
Arola suosittelee, että kukin kysyisi itseltään, mikä on minulle tärkeää? Voinko kertoa siitä ja voinko hyväksyä sen, että tänä jouluna asia muuttuu?
Jos oman ja puolison perheen perinteet eroavat merkittävästi toisistaan, voi ajatella joustavansa yhtenä jouluna omista toiveistaan. Seuraavana jouluna voi tehdä toisin.
